Metsästäjäliitto susikannan notkahduksesta: "Tuntuu uskomattomalta"

Petohavaintojen syöttäminen järjestelmään on vähentynyt valtakunnallisesti yli 30 prosenttia ja tiheimmillä suurpetoalueilla osa SRVA-toimijoista on irtisanonut sopimuksensa. Kuva: Markku Vuorikari

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tänään julkaiseman arvion mukaan Suomessa oli maaliskuun alussa 150–180 sutta. Vuoden 2016 maaliskuussa susien määräksi arvioitiin 200–235 sutta.

Suomen Metsästäjäliiton mukaan esitetty notkahdus tuntuu uskomattomalta metsästäjien havaintojen perusteella.

"Laumoissa ja reviirialueissa on havaittu muutoksia, mutta metsästäjien näkemykset eivät tue kokonaismäärän muuttumista Luken esittämässä muodossa."

Metsästäjäliitto edellyttää, että kannan koon arvion perusteet selvitetään seikkaperäisesti ennen kuin mitään kannanhoitoon liittyviä jatkopäätöksiä tehdään.

Luken tutkimusprofessori Ilpo Kojolan mukaan vuosien 2016 ja 2017 luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia, koska kannanarvioinnin menetelmä kehittyy koko ajan.

"DNA-pohjaiset susien yksilömääritykset eivät ole tärkein syy siihen, että kanta-arvio notkahti. Syitä notkahdukselle tutkitaan, mutta taustalla on todennäköisesti useita tekijöitä. Sekä Tassu-havaintojen että geneettisten yksilöintien vastaavuudet ovat kuitenkin hyvät", Kojola kertoi tänään Luken tiedotustilaisuudessa.

Yhtenä muutosta selittävänä syynä pidetään talven 2015–2016 korkeaa aikuiskuolleisuutta, mikä on omiaan alentamaan kannan pentutuottoa.

Osan vuosien välisestä erosta näytti selittävän myös se, että aiemmassa kanta-arviossa omiksi rajalaumoiksi tulkittuja laumoja voitiin yhdistää geneettisen yksilöinnin perusteella.

Katso Luken video susiparista käyskentelemässä auringossa.

Metsästäjäliitto peräänkuuluttaa merkittävästi lisää kattavuutta ja laajuutta dna-pohjaiseen yksilömääritykseen. Viime talvena Itä-Suomessa aloitettu dna-keräys on tuonut kaivattua lisätietoa Tassu-järjestelmän ja pantaseurannan tueksi. Dna-näytteiden avulla laumojen reviirit, yksilömäärät ja sukulaissuhteet ovat tarkentuneet.

"Tutkimus ei kuitenkaan vielä ole täysin kattava eikä aukoton. Noin puolet kerätystä materiaalista oli käyttökelvotonta, ja näytteiden kerääminen ei ole ulottunut kaikille reviireille eikä kerättyjenkään laumojen osalta aukottomasti", todetaan Metsästäjäliiton kannanotossa.

Liiton mukaan ainakin Itä-Suomessa metsästäjät tekevät marras–joulukuussa erillislaskennan, jolla pyritään vahvistamaan kanta-arvion havaintoaineistoa.

Tassujärjestelmään kirjattiin 1.8.2016–15.3.2017 välisenä aikana yli 8 000 susihavaintomerkintää. Vastaavalla jaksolla vuotta aikaisemmin järjestelmässä oli lähes 14 000 merkintää.

Havaintojen väheneminen ei johdu susien vähenemisestä vaan yhteistyöongelmista suurpetoyhdysmiesten ja Luonnonvarakeskuksen välillä, huomautetaan Metsästäjäliiton tiedotteessa.

Lue myös: Luke: Susikanta pienentyi neljänneksellä – laumoja nyt 14