Ministeriö aikoo sallia ahmojen rajoitetun metsästyksen

Tunturi-Lapin ahmakanta on osa elinvoimaista Skandinavian ahmapopulaatiota ja Itä-Lapin ahmakanta osa Venäjän elinvoimaista ahmapopulaatiota. Kuva: Jukka Pasonen

Ahmojen rajoitettu metsästys halutaan sallia merkittäviä porovahinkoja aiheuttavien yksilöiden poistamiseksi. Metsästyksen sallimisen jälkeen seurattaisiin, miten se vaikuttaa alueen ahmavahinkojen määrään, tiedottaa maa- ja metsätalousministeriö.

Poikkeusluvat myöntäisi Suomen riistakeskus. Suurin sallittu saalismäärä olisi 8 ahmaa pohjoisen ja itäisen poronhoitoalueen kannanhoitoalueella.

Saalismäärä ei heikennä ahmojen suojelutasoa, todetaan ministeriön tiedotteessa.

Uusimmassa marraskuussa 2016 tehdyssä kanta-arviossa Luonnonvarakeskus arvioi, että Suomessa on noin 220–250 ahmaa. Ahmakanta on moninkertaistunut viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana.

Ahman levinneisyysalue on jakautunut kolmeen osaan. Ne elävät pääosin pohjoisilla tunturialueilla ja itäisillä metsäalueilla. Lisäksi Suomenselältä löytyy muutaman kymmenen yksilön ahmakanta, joka asettui sinne 1990-luvulla tehdyissä siirtoistutuksissa.

Ahman hoitosuunnitelmassa on kolme kannanhoitoaluetta: pohjoinen- ja itäinen poronhoitoalue, muu poronhoitoalue sekä metsä-Suomi. Poronhoitoalue on jaettu kahteen ahman aiheuttamien vahinkomäärien perusteella.

Sekä Ruotsi että Norja metsästävät ahmoja lammas- ja porovahinkojen vähentämiseksi.