Ympäristö

Pohjoiskarjalalainen mies paljastaa: Näin löydät hyvän hillapaikan

Ympäristö 07.08.2017

Mies perustelee päätöstään jakaa hillavinkkejä sillä, että kaikki hänen hillasoilla tapaamansa marjastajat ovat olleet vähintäänkin "kohtalaisen ikääntyneitä".


Pekka Fali
"Korkeusvaihtelut tai vesistön läheisyys voivat vaikuttaa siihen, että jossakin kohdassa lakkaa esiintyy hyvinkin paljon, vaikka siihen muissa osissa ei olisikaan minkäänlaisia viitteitä", Kukkonen vinkkaa.

Joensuulainen Mikael Kukkonen paljastaa blogissaan, miten voi löytää hyvän hillapaikan.

Kukkosen mukaan vasta-alkajan ja konkarin välinen merkittävin ero on siinä, miten hyvin hän tietää hyvät hillapaikat. Mies perustelee päätöstään jakaa hillavinkkejä sillä, että kaikki hänen hillasoilla tapaamansa marjastajat ovat olleet vähintäänkin "kohtalaisen ikääntyneitä". Näin ollen tieto parhaista paikoista uhkaa hautautua bloggarin mukaan heidän mukanaan.

"Teen tämän silläkin uhalla, että keräät muutaman ämpärillisen juuri minun omilta suosikkipaikoiltani Pohjois-Karjalassa", Kukkonen kirjoittaa.

Ensimmäisessä ohjeessa Kukkonen muistuttaa, ettei hilloja kerätä autosta, eikä varsinkaan tietokoneen ääressä. Hän kehottaa tekemään taustatyötä ennen reissua.

"Aivan tienvarressa sijaitsevat lakkapaikat sitä paitsi ovat ihmisillä myös niin hyvin tiedossa, että niistä tuskin salaista vakiopaikkaasi saat", hän toteaa.

Hillavinkkien toisen kohdan mukaan kannattaa valita jokin alue realistiselta kulkuetäisyydeltä. Sen jälkeen aluetta kannattaa tarkastella vuorotellen ilmakuvasta ja maastokartasta, jotta voisi hahmottaa potentiaalisia hillapaikkoja.

Kolmannessa kohdassa Kukkonen kehottaa etsimään erityisesti avosoita ja ojitettuja soita eli turvekankaita. Hän kertoo tavanneensa tiheimmät lakkaesiintymät aina avosoilta. Bloggari toteaa kuitenkin, että avosoilla hillat voivat alkukesän kylmillä keleillä paleltua.

"Puustoiset turvekankaat eivät ole yhtä hallanarkoja ja ne ovat siksi saaliin suhteen varmempia", hän kirjoittaa.

Seuraavaksi karttaan kannattaa Kukkosen mukaan merkitä kiinnostavan oloisia soita, turvekankaita ja vesistöjä. Kiinnostavia ovat lammet, järvet ja laajat suoalueet, koska niiden vaihettumisvyöhykkeillä hillan elinolosuhteet vaihtelevat.

"Korkeusvaihtelut tai vesistön läheisyys voivat vaikuttaa siihen, että jossakin kohdassa lakkaa esiintyy hyvinkin paljon, vaikka siihen muissa osissa ei olisikaan minkäänlaisia viitteitä", Kukkonen vinkkaa.

Bloggarin mukaan pitkin kesää tehdyt tiedustelureissut opettavat jo kukintovaiheesta alkaen hahmottamaan, milloin hillat ovat kypsiä poimittavaksi. Hillapaikkojen sijainnit kannattaa hänen mielestään merkitä muistiin, vaikka marjat olisikin jo ehditty kerätä, sillä seuraavana vuonna voit ehtiä paikalle ensimmäisenä.

Vinkkien seitsemännessä kohdassa Kukkonen muistuttaa keräämään ainoastaan kypsää hillaa. Kypsän hillan tunnistaa siitä, että se on pehmeä ja irtoaa helposti kannastaan.

Hillavinkkien toiseksi viimeisessä kohdassa bloggari kehottaa tarkkailemaan potentiaalisille seuduille pysäköityjä autoja kiivaimpaan hillanpoiminta-aikaan.

"Erityisesti vanhojen ihmisten suosimat automallit ovat vahvoja indikaattoreita", Kukkonen kirjoittaa hymiön kera.

Kukkosen kaikki hillavinkkeihin pääset tutustumaan tarkemmin täällä.

Hillavinkeistä kertoi ensimmäisenä Karjalainen.

Aiheeseen liittyvät artikkelit