Poronhoitajat odottavat kiivaasti poistolupia vahinkoa aiheuttaville ahmoille

Vuonna 2015 suurpetojen aiheuttamia porovahinkoja korvattiin noin seitsemällä miljoonalla. Eniten tuhoa aiheuttaa ahma. Kuva: Markku Vuorikari

Poronhoitajat odottavat, että metsästyslain asetus vahinkoperusteisista ahman tappoluvista pantaisiin vihdoin täytäntöön. Muonion paliskunnan hallituksen jäsen Markku Rauhala ja Tunturi-Lapin maaseutupäällikkö Heikki Kauppinen tapasivat viime perjantaina maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen, jolle he veivät poromiesten terveiset.

”Elinkeino on hätää kärsimässä ja tilanne tuntuu elinkeinon alasajolta. Muonion ja Enontekiön poronhoitoalueella petovahinkoja on vuosittain noin 4 000”, Rauhala sanoo.

Vuonna 2015 suurpetojen aiheuttamia porovahinkoja korvattiin noin seitsemällä miljoonalla. Eniten tuhoa aiheuttaa ahma.

Kanta on kasvanut ja sopivassa kelissä eläin saattaa tappaa kerralla kymmeniä poroja. Keinoja vahinkoa aiheuttavien ahmojen poistamiseen ei ole.

Lisää petoja Suomeen tulee Norjasta ja Ruotsista.

Ruotsissa vahinkoyksilöille saa poistoluvan välittömästi. Muoniolainen Rauhala kertoo, että on päässyt itse seuraamaan, miten länsinaapurissa toimitaan.

”Käytäntö on toimiva. Poromiesten rooli on havainnoitsijan rooli, viranomaiset hoitavat kaiken muun.”

Suomen ahmakannan kooksi arvioidaan 230–250 yksilöä.

Rauhala korostaa, että poromiehet eivät halua lietsoa ahma- tai petovihaa. He haluavat, että vahinkoa aiheuttavat yksilöt pystyttäisiin poistamaan laillisesti. Niiden yksilöinti ei Rauhalan mielestä ole ongelmallista.

Suomen ahmakannan hoito­suunnitelma hyväksyttiin vuonna 2014. Yhtenä vaihtoehtona poronhoitoalueen ahmaongelmaan on esitetty ahmojen siirtoistutuksia.

”Meille se käy myös ongelman ratkaisuna. Taitaa vain olla niin, että halukkaita ahmojen vastaanottajia ei etelässä ole.”