Rakas mutta arvoton lemmikki: Noin 20 000 kissaa hylätään Suomessa joka vuosi

Pörri-kissa muutti sijaiskotiin piharakennuksen alta. Kuva: Lari Lievonen

Joensuun Eläinsuojeluyhdistys on vuoden aikana auttanut lukuisia kissoja, yhteensä niitä on ollut yli 120. Yhdistyksen sijaiskodeissa on asunut 75 kissaa, laskeskelee puheenjohtaja Hanna Heimonen.

"Sijaiskotirinki on iso voimainponnistus pienelle yhdistykselle."

Kissat ovat Heimosen mukaan eläinsuojelullisesti suurin murheenkryyni. Moni pitää niitä arvottomina lemmikkejä, joita hylätään, eikä kadonneen kissan juuri huhuilla.

Sterilointi tai kastrointi sekä tunnistusmerkintä, siinä olisi kissanomistajan tärkeimmät toimet. Jos et halua tunnistusmerkitä kissaasi, leikkauta se edes, jos annat lemmikin kulkea vapaana, sanoo Heimonen.

"Kissanpentuja ei pidä koskaan antaa ilmaiseksi, se on eläimen arvoa alentava tapa", Heimonen jatkaa.

Lemmikinomistajan pitää aina varautua lemmikin pidosta syntyviin kuluihin. Muun muassa matolääkityksestä ja oikeanlaisesta penturuuasta syntyy aina kuluja. Sadan euron arvoisen steriloinnin tai kastroinnin moittiminen kalliiksi ei ole peruste jättää operaatiota tekemättä. Jos siihen ei ole varaa, ei pidä hankkia eläintä ensinkään tai sitten pitää leikkaamaton kissa visusti neljän seinän sisällä.

Eläinsuojeluyhdistyksen aikuiset löytökissat maksavat sata euroa. Ne luovutetaan steriloituina tai kastroituna, sirutettuina, loishäädettyinä ja rokotettuina. Pentukissan uusi omistaja sitoutuu rahallista panttia vastaan steriloimaan eläimen.

Kun olosuhteet ovat sellaiset, että hylätyt kissat alkavat lisääntyä holtittomasti, syntyy kissapopulaatioita. Ne ovat usein aliravittuja, sisäsiittoisia ja luonnevikaisia eläimiä. Kissapopulaatioita voi olla sekä luonnossa että ihmisten kodeissa, selittää Heimonen.

Villiintyneitä populaatiokissoja ei edes oteta sijaiskoteihin. On armollisempaa, että eläinlääkäri lopettaa kissan kärsimykset paikan päällä kuin että eläintä stressattaisiin siirroilla ja kesyttämisyrityksillä.

Puheisiin kissan metsästysvietin heikkenemisestä leikkautuksen jälkeen ei pidä uskoa.

"Yleensä käy niin, että kissa saalistaa paremmin ja lähempänä kotia, kun sukupuolivietti ei ohjaile sitä", Heimonen kertoo.