Maaseudun Tulevaisuus
Ympäristö

Suomalaisten hedelmällisyys heikkenee ja syövät lisääntyvät - syyksi epäillään hormonitoimintaa häiritseviä kemikaaleja

Ympäristö 21.04.2017

Hormonitoimintaa ­häiritsevien kemikaalien epäillään hankaloittavan lisääntymistä ja lisäävän rinta- ja kivessyöpien määrää. Osaa arkisista myrkyistä pystyy välttämään.


Hormonihäiritsijä­kemikaalit kulkeutuvat kehoon kaikkialta.

Niitä irtoaa sohvan pinnasta, siivousaineista, tietokoneen näppäimistä ja pikaruuan kääreistä. Salakavalasti ne tekevät tuhojaan elimistöissämme.

Arkemme on kyllästetty kemikaaleilla, joiden aiheuttamat haitat hiipivät tutkijoiden tietoisuuteen viiveellä. Eläinkokeiden perusteella on päätelty, että osa myrkyistä häiritsee myös ihmisten hormonitoimintaa.

Lisääntymisongelmat ovat yleistyneet niin kaloilla, hylkeillä, linnuilla kuin ihmisilläkin. Länsimaalaisten miesten sperman laatu on heikentynyt ja yhä useampi meistä kärsii muun muassa kilpirauhasen toiminta­häiriöistä. Myös monet syövät ovat yleistyneet, kuten rintasyöpä ja kivessyöpä, jonka riski on moninkertaistunut vuosikymmenten saatossa.

Fysiologian professori Jorma Toppari Turun yliopistosta pitää hormoneihin liittyvien sairauksien yleistymistä nopealla tahdilla erittäin huolestuttavana.

Hän kävi maaliskuun puolivälissä kertomassa uusimmista tutkimus­tuloksista eduskunnan ympäristö­valiokunnan avoimessa kokouksessa.

Toppari uskoo, että joidenkin kemikaalien aiheuttamia terveysriskejä on aliarvioitu. Lisäksi kemikaalien testaaminen on puutteellista.

Meiltä puuttuu tietoa, missä kaikkialla altistumista tapahtuu. On vaikea vältellä tuntematonta.

Käytännössä hormonihäiriköitä on kaikkialla, jopa napajäätikössä. Niin kauan aineita on käytetty. Edes puhtaaksi mainostetun Suomen luonnossa ei ole puhtaita paikkoja jäljellä.

Äidinmaidostakin löytyy kemikaaleja, tosin pitoisuudet vaihtelevat maittain. Tutkijat eivät tiedä, miksi tanskalaisten äitien maidossa on enemmän myrkkyjä kuin ranskalaisten tai suomalaisten.

Varovaisuusperiaatteiden mukaisesti joidenkin kemikaalien käyttöä kannattaisi hillitä.

Toppari ihmettelee, miksi esimerkiksi palonestoaineita pitää ruiskuttaa ylen määrin huonekaluihin ja sisustustekstiileihin. Ilmeisesti olohuoneen maton päälle pitäisi voida sytyttää nuotio ilman että matto syttyy palamaan.

Ylitarkastaja Jaana Palomäki Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta (Tukes) pitää edistysaskeleena sitä, että tietoisuus hormonitoimintaa häiritsevistä kemikaaleista on kasvanut.

Euroopan komissio valmistelee jäsenmaiden kanssa tunnistamis­kriteerejä, jotta kasvinsuojeluaineissa ja muissa torjunta-aineissa käytettä­vien kemikaalien säätely tehostuisi.

Joidenkin hormonihäiriköiden käytölle on jo asetettukin rajoituksia. Esimerkiksi bisfenoli A:n käyttö tuttipulloissa on kielletty ja sen Euroopan laajuista käyttökieltoa kuittipapereissa odotetaan. Myös useille ftalaateille on asetettu enimmäisrajat leluissa, lastenhoitotuotteissa ja joissakin muissa muovituotteissa.

Tutkimustiedon lisääntyessä löytyy varmasti lisää aineita, jotka tunnistetaan hormonitoimintaa häiritseviksi. Harmillinen puoli kemikaalien tunnistamisessa ja kieltämisessä on työn hitaus.

Lisäksi ongelmana on, että kiellettäviä myrkkyjä korvataan usein toisilla myrkyillä, joiden riskejä ei ole vielä tunnistettu.

Helsingissä sijaitseva Euroopan kemikaalivirasto Echa kokoaa niin sanottua kandidaattilistaa hormihäiriköiksi epäillyistä kemikaaleista. Nyt listalla on toistakymmentä ainetta. Niiden lisäksi viranomaisten luupin alle jonottaa liki satakunta hormoniterveydelle kenties vaarallista kemikaalia. Lista löytyy täältä.

Viraston varapääjohtajan Jukka Malmin mukaan kandidaattilista toimii vahvana kehotuksena teollisuudelle välttää kyseisiä aineita.

Listalta aineet päätyvät ajan kanssa mahdollisesti käyttökieltoon tai niille asetetaan rajoituksia riskien hallitsemiseksi.

Echan listaukset ovat avoimia kaikille. Tosin kuluttajien on vaikea tulkita kemiallisia aineita ja lähteä arvuuttelemaan, missä tuotteissa niitä on.

Tiedottaminen kemikaalien aiheuttamista riskeistä onkin jäänyt osin järjestöjen vastuulle. Esimerkiksi martat jakavat neuvoja, miten kemikaalikuormaa voi vähentää kodinhoidossa ja vaate- sekä tavarahankinnoissa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit