Tattihurmos tyssäsi helteeseen – parhaimmille kerääjille satoja euroja päivässä
Nyt ovat menossa keltaiset viikot: kantarelleja on kahmalokaupalla. Varaslähdön ottanut tattihurmos tyssäsi helteeseen, mutta mäntytatit ovat vasta nousussa.
Ostoautolle Parikkalan Särkisalmella kerääntyi keskiviikkona kantarelleja ja tatteja. Tatteja tosin saapui nyt huomattavasti vähemmän mitä viime viikolla hurjaan satoaikaan. Kuva: Jaana KankaanpääHerkkutatit ottivat heinäkuussa varaslähdön ja kiihdyttivät satoaan ennätysajassa.
Kesälahtelainen sienien ja marjojen ostaja Heikki Pajula oli vielä viime viikolla äplingissä, miten saa kaikki kerääjien tuomat saaliit pakettiautoonsa mahtumaan.
"Parhaimmat kerääjät saivat 200–300 euroa päivätienestiä. Se on ihan mukava mujaus", Pajula sanoo.
Sunnuntaina tattien tulo Pajulan mukaan lähes lopahti.
Tarja Ketolainen ja Maarit Haakana olivat löytäneet tatteja vielä keskiviikkonakin parin tunnin metsäpyrähdyksellä. He toivat ne Pajulan kiertävän auton pysähdyspaikalle Parikkalan Särkisalmella.
"Viime viikolla kävimme sienessä joka päivä. Nyt on ollut liian kuumaa ja kosteaa, tatit mätänevät metsiin", Ketolainen sanoo.
Tattien heinäkuinen varaslähtö ei ole tavatonta, mutta ihan viime vuosina sitä ei ole tapahtunut.
Moni kerääjä ei hoksannut tattien jo tulleen, ja nyt viime aikojen helle verottaa ja huonontaa satoa.
Luonnonvarakeskuksen vanhempi tutkija Rainer Peltola kuitenkin kannustaa, että sieniä tulee vielä. Normaalisti tattikausi jatkuu syyskuun loppuun saakka.
"Maassa on vahva potentiaali, rihmasto vain odottelee sateita", Peltola sanoo.
Myös Heikki Pajula muistuttaa, että nyt on kerätty herkkutatteja, mutta männynherkkutatti on vasta nousussa.
"Ja se on puolta painavampi ja rahakkaampi."
"Tämä on ainoa harrastus, josta maksetaan käteen rahaa", Pajula kiteyttää marjojen ja sienien keruusta.
Tatit hän välittää Dalla Valle Oy:lle, jolla on pakastamot Polvijärvellä ja Tohmajärvellä.
"Nämäkin tatit ovat pakkasessa jo tänä iltana", Pajula kertoo.
Dalla Vallen toimitusjohtajaa Loreno Dalla Vallea voi syystä kutsua tattimoguliksi. Hän sai pohjoiskarjalaiset innostumaan tattien keräämisestä, kun vielä vuosikymmeniä sitten niitä lähinnä potkiskeltiin metsässä.
Tätä nykyä Dalla Vallen ostoverkko yltää Karjalasta Länsi-Suomeen ja Lappiin asti. Pääasiallinen tuote ovat herkkutatit, joista jopa 95 prosenttia menee vientiin, etenkin Italiaan.
"Välitämme tatteja keskimäärin 400 000-600 000 kiloa vuodessa", Dalla Valle kertoo.
Lisää sienisadosta perjantain 29.7. Maaseudun Tulevaisuudessa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
