Maaseudun Tulevaisuus
Ympäristö

Tutkija: Ilmastonmuutos on ihmiskunnan kohtalonkysymys – "On vastuutonta sanoa, että ongelmat ovat pieniä ja ohimeneviä"

Ympäristö 24.08.2017

Kehittyviin maihin tarvitaan erilaiset ratkaisut kuin Suomen kaltaisiin vauraisiin yhteiskuntiin, sanoo ruoka-, väestö- ja kehityskysymyksiin erikoistunut tutkija Ville Lähde.


Satu Lehtonen
Pienviljelmiin perustuva ruokajärjestelmä luo kehittyviin yhteiskuntiin vakautta ja hyvinvointia, sanoo tutkija Ville Lähde.

Ympäristöongelmat ovat pitkällä aikavälillä ohimeneviä pikkuasioita, jotka ihminen selättää teknologian avulla aivan niin kuin on tehnyt tähänkin asti.

Näin sanoo tähtitieteilijä, tieteen popularisoija Esko Valtaoja MT:n haastattelussa.

MT pyysi tutkija Ville Lähdettä kommentoimaan Valtaojan näkemyksiä.

Lähde on juuri saapunut Suomeen ympäristöongelmien tutkijoiden konferenssista Tukholmasta.

”Kyllähän se vähän nauratti, kun tätä luki. Pieniä ja ohimeneviä ongelmia oltiin sitten ratkomassa yli 1 000 ihmisen voimin.”

Lähde työskentelee Koneen säätiön rahoittamassa Bios-tutkimusyksikössä, jossa tutkitaan monitieteisesti yhteiskunnan aineellisia ja ekologisia olemassaolon edellytyksiä. Lähteen erikoisalaa ovat ruoka-, väestö-, ja kehityskysymykset.

Julkinen keskustelu maailman ympäristöongelmista on Lähteen mukaan usein mustavalkoista: Kehitys on joko menossa täystuhoa kohti, tai vaihtoehtoisesti mitään ongelmaa ei ole edes olemassa.

"Tämän kaltainen tarkastelu estää meitä ymmärtämästä maailmaa kunnolla."

Ihmisen historiasta ei voi Lähteen mukaan päätellä, että ilmastonmuutos ratkaistaan.

"On vastuutonta sanoa, että ongelmat ovat pieniä ja ohimeneviä. Meillä ei ole koskaan ollut sellaista ongelmaa kuin globaali ilmastonmuutos. Ei voi sanoa, että tällaista on aiemminkin ratkaistu, sillä tämä on ainutlaatuinen haaste. Ratkaisut joko löydetään, ja ihmiskulttuurit jatkavat kehittymistään, tai ongelmia ei ratkaista, jolloin edessä on huomattavasti nykyistä köyhempi ja ankeampi tulevaisuus."

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen on aikaa muutama kymmenen vuotta, ennen kuin lämpeneminen riistäytyy hallinnasta. Pariisin ilmastosopimuksessa luvatut päästövähennykset eivät riitä kääntämään kehityksen kulkua.

Ongelmat pitää ratkoa kuhunkin yhteiskuntaan sopivalla tavalla, Lähde sanoo. Kehittyvissä maissa samaan ongelmaan on siis pureuduttava eri keinoin kuin vaikkapa Suomessa.

Energian kulutus on tästä esimerkki. Valtaojan esittämät ydin- ja aurinkovoiman rakentaminen ovat Lähteen mukaan liian hitaita keinoja päästöjen vähentämiseksi rikkaissa maissa. On myös vähennettävä kulutusta.

"Vauraissa maissa käytetään niin paljon energiaa, ettei fossiilisia energianlähteitä ehditä millään korvaamaan. Energian kulutusta täytyy väliaikaisesti vähentää, se avaa oven tulevaisuuteen. Tulevaisuudessa voi ehkä taas olla enemmän energiankulutusta."

Köyhemmät maat puolestaan ponnistavat pienemmän kulutuksen lähtötasolta, ja niissä tuleva kasvu voidaan hoitaa ilman fossiilisia polttoaineita.

"Nämä ovat kaksi eri haastetta, Valtaoja pistää ne samaan nippuun. Olennaista on se, mitä tapahtuu nyt, eikä se ole pikkuasia."

Teknologian kehittäminen ei Lähteen mukaan yksin ratkaise ympäristöongelmia, vaan yhteiskuntaa tarvitaan ohjaamaan teknologian soveltamista. Suurten väestömassojen yksityisautoilu kuluttaa väistämättä rutkasti energiaa, oli energian lähde mikä tahansa. Autoilun tarvetta vähentäisi laajamittainen siirtyminen joukkoliikenteeseen, varsinkin kaupungeissa, joissa suurin osa autokilometreistä ajetaan.

Edistyksellisen teknologian ei tarvitse olla välttämättä monimutkaista. Esimerkiksi ekologisten ja vähän energiaa vaativien viljelykäytäntöjen kehittämiseksi tehdään paljon tutkimusta. Kehittyvissä maissa paikallisen pienviljelyn turvaaminen olisi paras tapa tukea kestävää kehitystä.

"Pienviljely antaa enemmän työtä ihmisille kuin suuryksiköt, jolloin ihmisillä on myös varaa hankkia ruokaa. Suuri osa maailman nälkäisistä on ruuan tuottajia. Kyse ei ole pelkästään teknologiasta, vaan siitä, millä tavalla yhteiskunta järjestää tuotannon."

Lähteen mukaan Valtaojan huomautus siitä, että maailmassa on enemmän ylipainoisia kuin aliravittuja ihmisiä, osoittaa ettei tämän asiantuntemus riitä arvioimaan ihmiskunnan ruokaongelmaa.

"Suurin osa maailman nälästä ei johdu ruuan määrän puutteesta, vaan sen huonoravinteisuudesta. Köyhät syövät yksipuolisesti esimerkiksi vehnää tai riisiä. Kehittyvissä maissa tämä on usein yhteydessä myös riippuvuuteen ruuan tuonnista, kun paikallinen tuotanto näivettyy."

Koulutuksen ja tieteen merkityksestä Lähde on samaa mieltä kuin Valtaoja. Koulutus on yksi tärkeimmistä keinoista, joiden avulla väestönkasvu saadaan talttumaan.

"Olen huolestunut tieteen asemasta. Yhdysvallat on varoittava esimerkki, mutta jopa Suomessakin jotkut poliitikot väheksyvät tieteen roolia päätöksenteossa."

Lue myös:

Esko Valtaoja: "Ympäristöongelmat ovat ohimeneviä ja pieniä ongelmia, ja ne ovat täysin ratkaistavissa" (MT 23.8.)

Ville Lähteen kirjoituksia:

Ihmisen ekologinen jalanjälki moninainen (Turun Sanomat)

Meneekö meillä hyvin vai huonosti? (Vihreä Lanka)

Aiheeseen liittyvät artikkelit