Tyly arvio: Suomen keskilämpötila nousee lähes kaksi kertaa maapallon keskilämpötilaa nopeammin
Kun lumen ja jään peittämä pinta-ala pienentyy, auringon lämmittävistä säteistä yhä pienempi osa heijastuu takaisin.
Talvien ennustetaan todennäköisesti muuttuvan nykyistäkin pilvisemmiksi ja valottomammiksi. Kuva: Markku UlanderSuomen vuotuinen keskilämpötila nousee lähes kaksi kertaa niin nopeasti kuin koko maapallon keskilämpötila, kertoo Ilmatieteen laitos.
Arviot Suomen ilmaston muuttumisesta kuluvan vuosisadan aikana on päivitetty vastaamaan uuden sukupolven ilmastonmuutosmallien tuloksia. Arviot Suomen keskilämpötilan noususta perustuvat tarkasteltavana olleisiin 28 malliin.
Suomessa sää lämpiää nopeammin ennen kaikkea siksi, että lumen ja jään peittämä pinta-ala pienentyy.
"Kun pinta on sula, oli se maata tai merta, pinta imee valta-osan auringonsäteilystä itseensä ja säteily muuttuu lämmöksi. Tällöin auringon lämmittävä vaikutus on paljon tehokkaampi", sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Kimmo Ruosteenoja.
Jos pinnalla on lunta tai jäätä, heijastuu 80–90 prosenttia auringonsäteilystä pois. Suomeen vaikuttaa lisäksi se, että manneralueet lämpenevät muutoinkin enemmän kuin merialueet.
Suomen keskilämpötila nousee nopeammin myös siksi, että kun vesihöyryä on ilmakehässä entistä enemmän, ilmavirtaukset siirtävät lämpöä tehokkaammin napaseuduille ja sen reunamille.
Edellisen mallisukupolven tuloksiin verrattuna suurin ero on se, että uudet mallit ennustavat kesien lämpenevän jonkin verran voimakkaammin. Sademäärien muutosennusteet sen sijaan ovat säilyneet kutakuinkin entisellään.
Lämpeneminen on voimakkainta talvella. Jos kasvihuonekaasujen päästöt kasvavat hallitsemattomasti, Keski-Suomessa voivat vuosisadan lopulla vallita samankaltaiset lämpötilat kuin nykyisin Unkarissa. Vastaavasti päästöjä kohtuullisen tehokkaasti leikattaessakin Suomea odottaisivat likimain Puolan lämpöolot.
Sademäärä todennäköisesti lisääntyy kaikkina vuodenaikoina, eniten talvella.
Talvet muuttuvat meillä todennäköisesti nykyistäkin pilvisemmiksi ja valottomammiksi. Synkeimpien malliennusteitten mukaan tuolloin maan pinnalle pääsevän auringon säteilyn määrä voisi pudota yli 20 prosentilla.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
