Maaseudun Tulevaisuus

Aluepolitiikka jyrää liikennehankkeissa

Maaseudun Tulevaisuus 09.02.2015

Pisara-radan hinnalla saataisiin tieverkko kuntoon.


Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on Helsingin Sanomien tietojen mukaan päättänyt jo tammikuussa, että valtio osallistuu kiistellyn Pisara-radan rakentamiseen (HS 6.2.).

Helsingin alle rakennettavan radan kokonaiskustannuksiksi arvioidaan noin kaksi miljardia euroa. Summasta valtion osuus on 60 prosenttia, pääkaupunkiseudun kuntien 20 prosenttia ja EU:n toivotaan maksavan loput. EU:n osallistumisesta ei kylläkään ole mitään takeita.

Jos pääkaupunkiseudun kuntien kanssa päästään maksuosuuksista sopuun, niin hankkeelle saatetaan osoittaa rahoitusta jo torstaina eduskunnalle annettavassa lisätalousarvioissa. Hallituksen kiireen ymmärtää, koska nykyisen eduskunnan pitää ehtiä päättää asiasta ennen eduskuntavaaleja.

Pisara-rata ei ole ainoa pääministeri Alexander Stubbin (kok.) hallituksen ohjelmaan kuuluva mittava liikenneinvestointi pääkaupunkiseudulle.

Toinen iso hanke on myös noin miljardin maksava länsimetron jatke. Valtiovallan osallistumisen ehtona on, että pääkaupunkiseudun kunnat sitoutuvat lisäämään asuntojen rakentamista huomattavasti.

Hallituksen intoa kaivaa tunneleita ei tunnu hillitsevän edes se, että Pisara-radan rakentamisen on todettu olevan taloudellisesti kannattamaton. Liikenneviraston tekemän laskelman mukaan hyöty-kustannussuhde on 0,5. Tämä tarkoittaa sitä, että hankkeen kustannukset ovat kaksinkertaiset hyötyyn nähden.

Liikennevirasto onkin suositellut hankkeen lykkäämistä. Helsingin kauko- ja lähijunaliikenteen ruuhkia voisi viraston mukaan helpottaa remontoimalla keskustan ja Pasilan ratapihoja 150–200 miljoonalla eurolla

Hallituksen intoa investoida pääkaupunkiseudun tunneleihin ei voi selittää taloudellisin perustein. Kysymys onkin aluepolitiikasta, jolla halutaan kiihdyttää pääkaupunkiseudun kasvua entisestään.

Stubbin hallitus perui Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan kuuluneet kotihoidon tuen jakamisen vanhempien kesken ja päivähoito-oikeiden rajaamisen. Hallitus perusteli päätöstään sillä, että säästöjen sijaan toimenpiteet lisäsivät kustannuksia kymmenillä miljoonilla euroilla.

Samalla perusteella hallituksen pitäisi pysäyttää myös Pisara-radan valmistelut. Kysymys on perhepakettiin verrattuna aivan eri mittaluokan virheestä.

Miljardien eurojen käyttämistä kannattamattomiin liikennehankkeisiin samaan aikaan kun olemassa olevat liikenneväylät rapautuvat käsiin, ei voi mitenkään ymmärtää.

Suomen tieyhdistyksen laskelmien mukaan teiden korjausvelka on noin kaksi miljardia euroa, ja velka kasvaa nykyisellä menolla 200 miljoonalla eurolla vuodessa.

Tunnelihankkeisiin verrattuna pienellä rahalla saisi oikein suunnattuna paljon hyötyjä.

Pellervon taloustutkimuksen (PTT) selvityksen mukaan perustiestön ja siltojen kunnossapitoon tarvittaisiin 20 miljoonaa euroa lisää rahaa kahdeksana vuotena peräkkäin. PTT:n laskelmien mukaan teollisuus säästäisi tällä panostuksella kuljetuskustannuksissa 50–55 miljoonaa euroa vuodessa.(MT 6.2.)

Metsäteollisuuden suunnittelemat investoinnit lisäävät puun kuljetustarvetta noin kymmenellä miljoonalla kuutiometrillä. Lisäksi energiapuun kuljetukset tulevat kasvamaan merkittävästi. Puuta ei todellakaan riitä uusien investointien tarpeisiin, elleivät tiet ja sillat kestä kuljetuksia.

Pisara-radan hinnalla saataisiin lähes koko Suomen tieverkko kunnostettua. Ennen lopullista päätöksentekoa kansanedustajien pitää miettiä, kumpi on kansataloudellisesti järkevämpää.

Miljardiluokan virheisiin Suomella ei ole varaa.

 

 

Aiheeseen liittyvät artikkelit