Arvostelut

Kirja-arvio: Seilin saarelta löytyi kätketty aarre, joka johdatti unohdetun mielisairaalapotilaan jäljille

Pullopostia Seilin saarelta tarjoilee välähdyksiä 1900-luvun alkupuolen Suomesta ja sen vaietuista tarinoista.
Susan Heikkinen: Pullopostia Seilin saarelta – Potilas numero 43. 248 sivua. SKS.

Kesäkuussa 2010 kävelyllä ollut professori teki eriskummallisen löydön. Kallionhalkeamassa välähti jotain metallista. Yksi Seilin saaren unohtuneista salaisuuksista oli paljastumassa.

Lähempi tarkastelu paljasti, että kivenkoloon oli vuosikymmeniä sitten kätketty kasa kirjeitä. Ne oli kirjoittanut Saima Rahkonen, Seilin sairaalan potilas numero 43.

Susan Heikkisen Pullopostia Seilin saarelta -kirjassa sukelletaan arkistoihin kadonneen naisen jäljille. Saima Rahkosesta ei ole jäänyt paljoa jälkeen tähän maailmaan, mutta Heikkinen lähtee sinnikkäästi kokoamaan pienistä palasista Rahkosen tarinaa.

Kirja kuvaa elämää parantumattomasti sairaille tarkoitetussa mielisairaalassa, mutta se näyttää myös välähdyksiä muunlaisesta elämästä 1900-luvun alkupuolen Suomessa.

Kirjan kerrontaa on täydennetty maalaamalla kuvaa tapahtumahetkistä ja -paikoista. Materiaalia on ilmeisesti löytynyt ainakin sanomalehdistä. Välillä tällaiset sivupolut tekevät tekstistä hieman raskassoutuista, mutta toisaalta ne myös tuovat kirjaan syvyyttä.

Saima Rahkosen tarina saa lopulta pohtimaan elämän perimmäisimpiä kysymyksiä. Mitä meistä jää, kun emme enää itse ole täällä? Muistaako meitä kukaan? Löytyvätkö jättämämme jäljet vielä vuosikymmeniä kuolemamme jälkeen?

Lue täältä kaikki Maaseudun Tulevaisuuden kirja- ja muut kulttuuriarviot.

Lue lisää

Kirja-arvio: Strout huitaisee kulissit sivuun ja näyttää ihmiset kärsimyksineen ja kurotuksineen paljaina

Kirja-arvio: Traaginen lento-onnettomuus paljastaa isän suuren salaisuuden Maata jalkojen alle -romaanissa

Kirja-arvio: Tuomiopäivän ennustaminen on poliitikoille tuttu perustekniikka – 2020-luvulla ilmastonmuutos on riittävän lihava maali murehtijoille

Kirja-arvio: Saara Turusen romaani Järjettömiä asioita kertoo eräästä etäsuhteesta – mutta kirjoittaako Turunen omasta elämästään?