Jenny Malmström on nuori leski, joka asuu Kaarinan pappilassa yhdessä rovasti-isänsä kanssa. Hän on menettänyt ensin miehensä ja pian sen jälkeen esikoislapsensa synnytyksessä.
Ann-Christin Antellin esikoisromaani Puuvillatehtaan varjossa kertoo elämästä 1800-luvun lopun Turussa.
Useampikin mies kilvoittelee Jennyn suosiosta, mutta Jenny ei hyväksy ketä tahansa. Miehen on paitsi jaettava edistyksellinen arvomaailma myös tunnuttava muuten oikealta. Sittenkin avioliiton väliin tulee vielä jotain, mistä ei voi puhua.
Antellin kerronta imaisee heti mukaansa: on pakko saada selville, miten Jennyn elämä jatkuu Puuvillatehdas-sarjan toisessa osassa. Kuten kunnon romaanihahmo, Jenny tekee ratkaisunsa tunteella, ei järjellä.
En ole ollut suuri Kaari Utrion historiallisten romaanien fani, mutta niiden maailmassa on paljon samaa kuin tässä romaanissa. Antell onnistuu kerronnassa vielä paremmin.
Vaikka romantiikka tihkuu tekstistä läpi, läpi tihkuu myös tiukka asiantuntemus säätyläiselämästä toistasataa vuotta sitten. Kirjastonhoitajana työskentelevä Antell on opiskellut arkeologiaa ja historiaa ja tehnyt tätä kirjasarjaa varten paljon taustatyötä. Esimerkiksi joulunviettoa kuvataan perusteellisesti ruokalajeja myöten.
Myös osalla henkilöhahmoista on samannimiset esikuvansa historiassa.
Lue täältä kaikki Maaseudun Tulevaisuuden kirja- ja muut kulttuuriarviot.
