Arvostelut

Kirja: Lain ja kohtuuden tähden – romaani siitä, mikä demokratiassa on oikeaa ja mikä väärää

Aulis Aarnio: Viiltävät muistot, kertomus ihmisistä Suomen syntyessä (Warelia 2021)
Professori Aulis Aarnio on laajentanut pohdintansa laintulkinnoista ihmisten arjen tasolle romaaniksi sisällissodan jälkeisistä vuosista.

Kirjailija, emeritusprofessori Aulis Aarnio on kirjoittanut kahdeksannen kaunokirjallisen teoksensa. Aarnio on kansainvälisesti arvostettu siviilioikeuden ja oikeusfilosofian tutkija ja hänen tieteellisten julkaisujensa määrä on merkittävä.

Tartuin Aarnion romaaniin Viiltävät muistot suurella uteliaisuudella. Aarnio oli professorini ja opettajani lähes viisikymmentä vuotta sitten. Hänen perhe- ja perintöoikeuden luennoistaan tajusin syksyllä 1972, mitä on oikeudellinen ajattelu. Tuo oppi on kantanut minua juristina koko urani ajan.

Viiltävät muistot -teoksen tapahtumat sijoittuvat vuoden 1918 sotaan ja sen jälkeen Lapuan liikkeen aikaan.

Ensimmäinen ajatukseni oli, miten Aarnion teksti elää Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla - teoksen suuressa varjossa. Epäilykseni oli turha. Kirjassa suuri maltillisten ihmisten joukko elää yhteistä arkea erilaisten ihmisten kanssa. Aarnio hakee kirjan hahmojen kautta oikean ja väärän rajaa. Romaanissa on vahva oikeusfilosofinen sanoma.

Aarnio ei romaanissaan syytä, liioittele, paasaa, tuomitse eikä herjaa niitäkään, joiden käytös ei täytä oikeudenmukaisuuden vaatimusta.

Hänen romaanihenkilönsä taistelevat räätälimestari Kustaa Vilhelm Wileniuksen johdolla oikeuksiensa puolesta kansanihmisten sivistyneisyydellä ilman, että he antavat vihalle sokaisevaa valtaa. Johtopäätökset Aarnio jättää lukijalle. Hän ei neuvo.

Teksti sisältää polveilevaa kerrontaa, tarkkaa ihmisten käyttäytymisen kuvausta, rikasta hämäläismurretta ja elämän pohdiskelua. Teksti riipaisee lukijaansa syvältä. Vaikka ajat ja asiat ovat nyt toiset, löytyy romaanin henkilötyyppejä tältäkin päivältä. Viiltävät vuodet on vaikuttavaa luettavaa. Kirjan syvällinen sanoma ja kirjailijan henkilökohtaiset vahvat tunteet alkavat avautua romaanin edetessä.

Aulis Aarnio on oikeustieteilijänä pohtinut oikean ja väärän häilyvää rajaa kenties enemmän kuin kukaan muu juristi Suomessa. Romaanihenkilöiden kautta hän laajentaa pohdintansa laintulkinnoista yhteiskunnan tasolle. Mikä demokratiassa on oikeaa ja mikä väärää?

Kirjassa valtiorikosoikeuden tuomari Ruben H. Strömfors tuomitsee räätälimestari Kustaa Vilhelm Wileniuksen tekaistuilla todisteilla elinkautiseen kuritushuonerangaistukseen. Tuomio jää lopulta kolmeksi vuodeksi Tammisaaren vankileiriä. Väärä tuomio ei jättänyt Strömforsia rauhaan. Hän pyysi myöhemmin asiaa Wileniukselta anteeksi. Strömforsista kasvoi erehdyksen myötä luja oikeuden puolustaja.

Suosittelen romaania kaikille ja erityisesti heille, jotka uskovat aina olevansa oikeassa. Yhteisymmärryksellä on arvonsa – myös silloin, kun vedetään oikean ja väärän rajaa.

Lue lisää

Kirja-arvio: Lapsi lähtee karjan kanssa evakkomatkalle Lapista – yhteisellä taipaleella kaikki matkaajat kokevat uupumusta, nälkää ja pelkoa

Kirja-arvio: Vahva dekkariesikoinen näyttää hyytävän huumetodellisuuden

Kirja-arvio: Kun sanottu jättää jäljen – se voi myös vapauttaa

Kirja-arvio: Siri Kolun nuortenkirja on hätkähdyttävä kannanotto vähemmistöjen oikeuksiin – mutta kenelle se aukenee?