Arvostelut

Suomirockin shamaani löysi maaseudun rauhan – Ismo Alangon elämäkerran kirjoittaminen vei Katja Ketulta neljä vuotta

Pian lukion jälkeen perustettu Hassisen Kone teki ujoista maalaispojista rokkitähtiä yhdessä yössä. Bändin keulakuvana Ismo sai kokea rocktähteyden ensiaskeleet.
Kuva: Tero Ahonen / Johnny Kniga
Katja Ketun kirjoittama Ismo Alangon elämäkerta kattaa koko laulaja-lauluntekijän 40-vuotisen uran ja elämän kulun.

Ismo Alanko on suomirockin shamaani, joka muistetaan Hassisen koneen ja Sielun Veljien lisäksi menestyksekkäästä soolourastaan.

Nyt kuusikymppisen rokkarin elämäntarina on tallennettu kirjan kansien väliin. Katja Ketun kirjoittama Ismo Alangon elämäkerta kattaa koko laulaja-lauluntekijän 40-vuotisen uran ja elämän kulun. Kettu kuuluu Suomen kärkikirjailijoihin, jonka teoksia on käännetty yli 20 kielelle.

Alangon värikkään uran saattaminen kirjalliseen muotoon vei häneltä kuitenkin aikaa yli neljä vuotta. Kettu kuvaa elämäkerran tekoa vaiherikkaaksi projektiksi, jonka aikana hän tutustui Alankoon ihmisenä ja oppi ymmärtämään musiikkibisnestä.

Ismo Alanko on suomalaisessa rockmusiikissa sellainen järkäle, että olisi hyödytöntä kerrata hänen uransa jokaista käännettä. Jotain kuitenkin.

Alanko kasvoi Joensuussa nelilapsisessa perheessä, jonka katraasta kaikki päätyivät musiikin alalle. Alkusysäyksen sävelten maailmaan Ismolle toivat sellonsoitto ja Juuan musiikkileiri.

Joensuu ei 1960-luvulla ollut mikään periferia, vaan Pohjois-Karjalan kehittyvä metropoli.

Pielisjoen yläjuoksulta uitettiin tukkeja kilometrien pituisina lauttoina, ja saha Pyhäselän päässä puuskutti maakuntaan vaurautta. Peltojen paketointia ja muuttoliikettä kaupunkeihin kyllä voivoteltiin, mutta Joensuu oli kaupunki, johon muutettiin. Torin ympärille kasvaneisiin uudenaikaisiin betonitaloin muuttivat myös Alangot.

”Kaupunki on pieni, ja maaseutu alkaa muutaman korttelin päästä torilta. Evankelis-luterilaisen kirkon pihalla tököttää heinäaikaan seipäitä”, elämäkerturi maalaa.

Pian lukion jälkeen perustettu Hassisen Kone teki ujoista maalaispojista rokkitähtiä yhdessä yössä. Bändin keulakuvana Ismo sai kokea rocktähteyden ensiaskeleet.

”Rappiolla on hyvä olla. Ei huolet paina, ei rasitu polla”, lauloi Alanko Hassisen Koneen tunnetussa hitissä vuonna 1980.

Artistin suhde alkoholiin onkin elämäkerrassa isossa roolissa – ensikännistä ympärihumalaan junan ravintolavaunussa.

”Viina on semmoinen, että sillä pääset rauhaan”, nyt raitistunut taiteilija lausuu kirjassa.

Hassisen Konetta seurannut Sielun Veljet -kokoonpano säkenöi puolestaan suomalaisittain ainutlaatuista rock-energiaa. Esimerkiksi vanha lastensävelmä Kanoottilaulu sai bändin käsittelyssä muinaisaikoja henkivän primitiivisen poljennon.

Mennään syksyyn 1990, jolloin Alangon ensimmäinen sooloalbumi Kun Suomi putos puusta julkaistiin. Levyn nimibiisi soi radiossa yhtenään ja viestitti länteen vähittäin avautuvasta Suomesta.

”Suo kuokka ja Jussi, Martti Luther ja muovipussi.’”

Laulu oli kuin 90-luvun kiteymä, ikoninen veisu suomalaisesta rakennemuutoksesta ja mielenmaisemasta.

Sanoituksen taustalla oli kaikkialla pyörivä tavara ja ymmärrys siitä, miten ihminen ei pysy kiinni teknologian ja tavaraistumisen kurimuksessa.

Studioversiossa kuullaan teemaan sopivasti kanteletta, viulua, mandoliinia ja polkuharmonia. Onpa ääniraidalle tallennettu myös pellon laidalla linnun laulua, koiran haukuntaa ja moottorisahaa.

Kirjan viimeisillä sivuilla esitellään villeistä vuosistaan seestynyt Ismo, joka on muuttanut uuden puolisonsa Johannan kanssa maaseudulle, noin puolen tunnin päähän Helsingistä.

Yhtenä syynä maalle muuttoon on Alangon mukaan korona. Rajoitukset ja kaikenlainen varominen ovat ahdistaneet herkkää taiteilijasielua.

”Täällä maalla ei muista maskipakkoa eikä turvavälejä. Saa törmäillä puihin miten sattuu, jos mieli tekee. Muita ihmisiä ei ole mailla halmeilla. Autojen ääntä ei kuulu. Loputon Helsingin melu on laantunut”, sanoo Ismo Alanko, joka nuorukaisena etsi elämän sykettä Tukholmasta asti.

Lue lisää

Kirja-arvio: Raaka murha nostaa pohjoisen pikkukylän vanhat kaunat pintaan Liza Marklundin koukuttavassa uutuusdekkarissa

Kirja-arvio: Itä-Helsinkiin iskee Tommi Laihon esikoisdekkarissa selittämätön murhavyöry – kiehtovat ihmissuhteet tuovat rikostutkimukseen särmää

"Kirjallisuustimantti!" – Kirjastojen sivustolla suitsutetaan MT:n lastenkirjasivuja valtamedian parhaimmiksi

Kirja-arvio: Suomalainen metsä nousee uuden romaanin päähenkilöksi – Anniina Mikaman Myrrys ammentaa muinaisesta magiasta