Arvostelut

Kirja-arvio: "Jotenkin mää olen kai aina ollut kuviin kallellaan", tuumii Mauri Kunnas

Arvostelut 09.01.2019

Mauri Kunnas ja Lotta Sonninen: Minä, Mauri Kunnas.. 208 sivua. Uudistettu laitos. Otava.


Taiteilija Mauri Kunnas on piirtänyt aina, tai ainakin siitä alkaen, kun kynä alkoi pysyä hänen kädessään.

Kunnaksen elämäkerta ja bibliografia Minä, Mauri Kunnas avaa piirtäjän moni-ilmeistä uraa, jossa limittyvät Nyrock Cityn rock-henkiset sarjakuvat, poliittiset pilapiirrokset ja miljoonien lasten rakastamat tarinat.

Lapsuuden ja nuoruuden maisemat kotoisasta Vammalan, nykyisen Sastamalan, Asemamäestä ja Vammalasta laajemminkin ovat siirtyneet moneen Kunnaksen kirjaan. Tarinoihin ovat välittyneet myös kaveripiirin hurjat leikit Robin Hoodista alkaen.

Tärkeää pohjaa tarinointiin Kunnas on ammentanut myös perhepiiristään. Hänen äitinsä suvussa oli tapana, että aina kun oltiin koolla, kerrottiin juttuja; milloin ne olivat sukujuttuja vanhoilta ajoilta, milloin kansanperinnetarinoita tai kummitusjuttuja.

Vuonna 1950 syntyneelle taiteilijalle myös rock ja musiikki ovat olleet tärkeitä aina, tai viimeistään siitä alkaen, kun hän vuonna 1964 tutustui Beatlesin musiikkiin.

Piirtäminen, oma eletty elämä ja kiinnostus tarinointiin ovat olleet Kunnaksen uran rakennusaineet.

”Jotenkin mää olen kai aina ollut kuviin kallellaan”, hän pohtii elämäkerrassa. ”Pienenä ajattelin, että kaikki piirtävät.”

Aiheita löytyi joka puolelta, koulukirjoista alkaen, vain pula piirustuspaperista rajoitti ilmaisua. Osa varhaisten vuosien töistä on aikojen kuluessa hävinnyt, mutta teinivuosista alkaen lähes kaikki säilyneet. Elämäkerrassa tätä materiaalia on runsaasti.

Teini-ikäisenä ja opiskeluaikoina piirtäminen suuntautui niin sarjakuviin kuin pilapiirroksiinkin.

Lasten aiheiden pariin Kunnas päätyi 1970-luvun puolivälin jälkeen. Ensimmäisenä syntyi televisiossa joulun alla 1978 esitetty still-kuviin ja kertojanääneen rakentuva tonttusarja. Suomalainen tonttukirja julkaistiin seuravana vuonna.

Siitä kehkeytyivät Koiramäkiin ja Joulupukkiin liittyvät tarinat, joiden rinnalla lukijat pääsivät perehtymään niin urheiluun, avaruuteen kuin vaikkapa lehtityöhön. Monessa kirjassa päähenkilönä seikkailee Herra Hakkarainen, jonka hahmoa lukijat osaavat etsiskellä muualtakin kuin nimikkokirjojen sivuilta.

Kunnaksen suuret kertomukset alkoivat Koirien Kalevalasta, joka ilmestyi vuonna 1992. Sen jälkeen myös Kuningas Artturin ritarit, Seitsemän koiraveljestä, Robin Hood ja Aarresaari ovat saaneet tulkintansa. Viimeisimpänä suurkertomusten sarjassa on vuosi sitten ilmestynyt Koiramäen Suomen historia.

Monia aiheita Kunnas on pohtinut, Odysseuksen harharetkistä alkaen.

”Ideoita on liikaa. On hankala valita yksi ja sitten keskittyä siihen”, hän sanoo elämäkerrassa.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT