Arvostelut

Teatteriarvio: Ulvova mylläri kohtaa suloisen Sanelman: "Sanovat, että se kerhoneuvoja tykkää susta kovasti"

Rönnin kesäteatterissa herutellaan suomalaisesta kylähulluudesta – Hullu ei edes pontikkaa juo!
Stina Haaso
Rönnin kesäteatterissa herutellaan tänä kesänä kylähulluudesta. Ulvova mylläri Rönnin kesäteatterissa 16.8. saakka. Ohjaus: Eriikka Magnusson.

Arto Paasilinnan kirjoittama Ulvova mylläri on teos, josta voi olla montaa eri mieltä. Jos tykkää suomalaisista kylähulluista, Ulvova mylläri ilahduttaa taatusti. Ja miksipäs ei suomalaisesta perinteestä kannattaisi ammentaa, mieluiten kesäistä komediaa.

Kun on kokenut Ulvovan myllärin lukemalla itse teoksen, katselemalla Vesa Matti Loirin pääroolissa elokuvassa ja nähnyt tarinan jo kahteen kertaan eri kesäteattereiden esityksinä, on Rönnin kesäteatterin tämän kesän ensi-iltaan valmistautuminen varmasti tehty kunnolla.

Eräjärven Työväen näyttämön Ulvova mylläri on kelpo kesäteatterikamaa. Eriikka Mangnussonin ohjaus on aikaansaanut hyvin rullaavan lopputuloksen, joka sisältää myös mukavia kerronnallisia oivalluksia esimerkiksi musiikin ja kylän tyttöjen avulla.

Tarinan pääosaa esittävä mylläri Gunnar Huttunen on Teemu Heikkisen esittämänä hyvin vakuuttava, muttei onneksi ylilyövä. "Seinähullu se on, mutta hyviä päreitä höylää." Katsoja suorastaan turhautuu yhdessä sympaattisen myllärin kanssa, kun yhteisö ei vain ymmärrä myllärin pikku persoonallisia piirteitä. "Hullu kun ei pontikkaa juo." Kukapa ei aika ajoin haluaisi ulvoa..?

Toimeliaaksi osoittautuva mylläri kohtaa tarinan myötä rakkauden, kun myllyn pihamaalle karauttaa polkupyörällään kylään saapunut uusi kerhoneuvoja Sanelma Käyrämö. "Sanovat, että se kerhoneuvoja tykkää susta kovasti." Sanelman myötä myllyn pihaan ilmaantuu kasvimaa ja myllärin elämässä koittaa uudenlaisen kukoistuksen kausi.

Anu Kuoppamäki tekee kerhoneuvojan roolissa hienon tulkinnan Sanelma Käyrämöstä. Sanelman sisäisten äänien kautta käyvät ilmi naisen päässä liikkuvat ajatukset, sisäiset toiveet ja halut. "Olet herättänyt minussa uudenlaisen naisen." Hulluutta piilee meissä jokaisessa. Naisissakin.

Kun ensi-illan jännitykset on saatu päiväjärjestyksestä ja näyttelijät intoutuvat irrottelemaan, Rönnin kesäteatterin katetussa katsomossa Orivedellä on luvassa hauskoja hetkiä. Tämä on sitä, mikä tekee suomalaisesta kesästä kesän.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Teatteriarvio: Ylioppilasteatterilaiset haaveilevat metsään muuttamisesta ja luovat ikioman metsästrategiansa

Arvio: Lopen teatterissa ollaan rahan perään

Teatteriarvio: Tuiskulan kesäteatteri tempaa katsojan mukaansa Suomen historian raskaisiin aikoihin