LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Arvostelut

Kirja-arvio: Kotiäidit pääsevät sadonkorjuuseen työprikaateissa – arvaatko missä?

Mika Mäkeläisen kirja päivittää kuvan suljetusta diktatuurista nykypäivään.
Mika Mäkeläinen: Kimlandia – Silminnäkijänä Pohjois-Korean kulisseissa. Atena. 332 sivua.

Minkälaista on arki Pohjois-Koreassa? Suljetusta diktatuurista on kirjoitettu paljon kirjoja. Vaikeaa on punnita, onko niiden tieto luotettavaa.

Ylen ulkomaantoimittaja, Aasian-kirjeenvaihtajana toiminut Mika Mäkeläinen päivittää Kimlandia-kirjassaan kuvaa Pohjois-Koreasta 2010-luvulle.

Nykyisen johtajan Kim Jong Unin kaudella Pohjois-Koreaa ovat kirjan mukaan eniten muovanneet markkinatalouden vakiintuminen, ulkomaisen viihteen ja tiedon leviäminen ja poliisivaltiokehitys. Näistä asioista maa myös haluaa vaieta.

Pohjois-Koreassa on nelisensataa kauppahallia, jotka ovat maan kansankapitalismin ydin. Markkinoilla myydään ruuan lisäksi vaatteita ja Kiinasta tuotua kulutustavaraa. Eteläkorealaisia tv-sarjoja liikkuu muistitikuilla.

Toisaalta Pohjois-Korea on maailman tehokkain poliisivaltio, jossa puolue määrää ihmisten kohtalosta ja ajankäytöstä.

Kiinnostava, joskaan ei alunperin pohjoiskorealainen, kansalaisten valvonnan muoto ovat esimerkiksi korttelikomiteat eli inminbanit, jotka valvovat kansalaisten ajankäyttöä ja yhteyksiä ja tekevät yllätystarkastuksia koteihin. Ne myös passittavat kansalaisia työurakoihin maaseudulle.

"Pohjois-Koreassa maatalous on niin työvoimavaltaista, että kaupunkilaisia tarvitaan avuksi sekä kylvöön että sadonkorjuuseen. Näihin työprikaateihin joutuvat erityisesti kotiäidit, joilla ei ole valtion osoittamaan työpaikkaa", Mäkeläinen kirjoittaa.

Kim Il Sungin kehittämässä songbun-kastijärjestelmässä yksilön asema periytyy suoraan hänen vanhempiensa luokka-asemasta – ja pysyy monta sukupolvea. Maanomistajat, japanilaisten miehittäjien kanssa yhteistyötä tehneet ja oppineet päätyivät kaikki samaan rupusakkiin, kun 1950-luvulla kansalaisten taustoja alettiin penkoa.

Hierarkiassa korkeimmalla olevat asuvat yleensä Pjongjangissa. Jos maahan joskus sattuu matkalle, tämä on ehkä hyvä pitää mielessä.

Puolueen kuria murentaa lahjonta, jota käytetään yleisesti, kun halutaan vaikuttaa oikeuden päätöksiin.

Jos arki Pohjois-Koreassa kuulostaa ahdistavalta, ei loikkareiden elämä Etelä-Koreassakaan ole välttämättä helppoa. Muutos on monelle vaikea.

Osa pohjoisesta henkensä kaupalla paenneista loikkareista jopa palaa Pohjois-Koreaan, sillä hektinen kilpailu on heille liikaa.

Mäkeläisen teksti on ajankohtaista – ja ilahduttavan punnittua verrattuna esimerkiksi 2013 julkaistuun Jouni Hokkasen Pohjois-Korea Siperiasta itään -opukseen, jonka luin vertailukohdaksi. Kirjassa villit tarinat ja niillä mehustelu vuorottelevat pohjoiskorealaisnaisten seksikkyyden ylistyksen kanssa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Pohjois-Korea teki taas ohjuskokeen – Trump ei näe ongelmaa

Etelä-Korea armeija: Pohjois-Korean laukaisemat ammukset olivat ballistisia ohjuksia – Etelä-Korean ja Yhdysvaltojen tuleva sotaharjoitus hiertää Pohjois-Koreaa

Trump ja Pohjois-Korean Kim tekivät historiaa kättelemällä Koreoiden rajalla ja vierailemalla sen molemmilla puolilla