Bioenergia

Kallis sähkö kannustaa itävaltalaisia puulämmitykseen

Bioenergia 31.10.2017 Weng im Innkreis

Puu on pitänyt pintansa pientalojen lämmityksessä Itävallassa.


Itävaltalaiset valmistajat tekevät tulipesään järeät muuraukset. Kuvassa esimerkkinä Gillesin hakekattila.
Itävaltalaiset valmistajat tekevät tulipesään järeät muuraukset. Kuvassa esimerkkinä Gillesin hakekattila.
Hargassner pyrkii valmistamaan kattiloiden kaikki osat itse.
Hargassner pyrkii valmistamaan kattiloiden kaikki osat itse.
”Tuotannon automatisointi  on auttanut pitämään  työpaikat Itävallassa”, kertoo Hargassnerin viennistä vastaava Florian Hasslinger. Hargassnerin tehtaalla metallia työstävät pääasiassa robotit.
”Tuotannon automatisointi on auttanut pitämään työpaikat Itävallassa”, kertoo Hargassnerin viennistä vastaava Florian Hasslinger. Hargassnerin tehtaalla metallia työstävät pääasiassa robotit.

Perheyhtiö Hargassnerin tehdassaleissa voi aistia, että Itävalta on puulämmittäjien valtakuntaa.

Robotit lävistävät, taivuttavat ja hitsaavat terästä, ja automaattitrukit suhaavat osastojen välillä vieden osia oikeisiin työpisteisiin.

Satojen työvaiheiden kautta asiakkaille toimitettavaksi valmistuu klapi-, pelletti- ja hakelämmityskattiloita. Kaikkiaan niitä valmistuu 9 000 vuodessa. Kattiloita viedään 30 eri maahan.

”Ongelmamme on, että kukaan ei vaihda lämmitysjärjestelmää talvella kesken lämmityskauden. Niinpä tehdas käy täydellä vauhdilla vain kesäisin”, kertoo viennistä vastaava Florian Hasslinger.

Kaikkien kattilanosien valmistus on tiukasti omissa käsissä. Työ on haluttu pitää kotimaassa ja omassa tehtaassa jopa pienten pulttien tekoa myöten.

Toisaalta työvoiman tarvetta rajoittaa, että tuotanto on pitkälle automatisoitu.

Oman osatuotannon etuna on joustavuus.

”Voimme tehdä muutoksia malleihin ilman, että meille jää suuria vanhentuneiden osien varastoja.”

Kattiloita ei tehdä varastoon, vaan jokainen toimitetaan tilauksesta. Tavanomainen toimitusaika on 2–3 viikkoa, mutta akuuttiin tarpeeseen toimitetaan jo muutamassa päivässä, Hasslinger lupaa.

Hargassnerin lisäksi puukattiloita valmistaa Itävallassa moni muukin yritys.

Myös Saksassa ala on kehittynyt. Baijerilainen Lopper tarjoaa klapikattilaa, jonka puunsyöttö on automatisoitu.

Kilpailu kirittää valmistajia parempiin tuotteisiin. Esimerkiksi Hargassnerin reilusta 220 työntekijästä 40 on keskittynyt tuotekehitykseen.

Ei siis ihme, että alppimaiden kattilantekijät ylpeilevät toinen toisiaan matalammilla päästöillä ja korkealla hyötysuhteella.

Ilmaa syötetään useassa vaiheessa, jotta palaminen olisi mahdollisimman täydellistä. Myös liikkuvat arinat optimoivat polttoprosessia tuhkaa poistamalla.

Huoltoa kattilat eivät juuri vaadi. Säännöllinen, automaattinen paineilmasuihkaus siivoaa lämmönvaihtoputket lento­tuhkasta.

Käyttömukavuuteenkin kiinnitetään paljon huomiota. Nykyaikaisten kattiloiden toimintaa ohjataan kosketusnäytöltä tai etäältä kännykän ruudulta.

Automaattisytytys takaa, ettei käsiä tarvitse noeta. Tärkeää on myös, että pitkän kesäkauden aikana kattila syttyy ja sammuu joustavasti, kun lämpöä tarvitaan vain käyttövettä varten.

Valmistajilla on omat painotuksensa. Hargassner on erikoistunut tekemään teholtaan 9–800 kilowatin kattiloita, lähinnä hake- ja pellettimalleja. Kilpailijalla Frölingillä taas on perinteisesti vahva asema klapikattiloissa.

Hakelämmitys on Itävallassa yleistä tavallisissa asuintaloissakin. Kylissä on tavallisesti muutaman maanviljelijän renkaita, jotka toimittavat haketta pienasiakkaille.

Valtion energiapolitiikka on avittanut kehitystä osaltaan: fossiilienergiasta puulämmitykseen vaihtaja saa 2 000 euron avustuksen. Vanhan puukattilan uusijallekin maksetaan 800 euroa.

Puun osuus itävaltalaisten asuntojen lämmitysmuotona on pysynyt viime vuosina tasaisena.

Kaukolämpö on voimakkain kasvaja. Myös aurinkolämmitys ja lämpöpumput yleistyvät. Öljylämmitykset vähenevät tasaisesti.

Korkea sähkön hinta on pitänyt kuitenkin huolen siitä, että lämpöpumput eivät ole saaneet vastaavaa jalansijaa kuin Suomessa. Sähkö maksaa Itävallassa yli 20 senttiä kilowattitunnilta.

Valmistajat ovat ryhtyneet kehittelemään kilvan myös sähköä ja lämpöä rinnakkain tuottavia chp-kattiloita.

Frölingillä teknisestä dokumentaatiosta vastaavan Stefan Edlmüllerin mukaan puusähkön tuotanto ei kannata Itävallassa pienmittakaavassa, mutta laitteita menee vientiin korkean sähkön hinnan tai syöttötariffin maihin ja kohteisiin, joissa tarvitaan omavaraista puusähkön tuotantoa.

Lue myös:

Suomalaisvalmistaja: Maalämpö söi pienten lämmityskattiloiden markkinat

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT