Bioenergia

Suomalaisvalmistaja: Maalämpö söi pienten lämmityskattiloiden markkinat

Bioenergia 31.10.2017

Lapualainen Ala-Talkkari myy nykyisin aiempaa enemmän maatilakokoluokan hakelämmitysjärjestelmiä, kun pienten kattiloiden kysyntä on hiipunut.


Uusia klapikattiloita ei enää Suomessa hankita entiseen tapaan.

Suomessa sähkö on ollut edullista ja sillä lämmittäminen on voimissaan.

Omakotitalojen vesikiertoisessa lämmityksessä vanhan öljy­kattilan tilalle pannaan useimmiten maalämpö.

Lapualaisella lämmityslaitteiden valmistajalla Veljekset Ala-Talkkari Oy:llä klapikattiloiden myynti on hiipunut huippuvuosista.

Niiden sijaan kaupaksi menevät maatila­kokoluokan hake­lämmitysjärjestelmät, myyntijohtaja Hannu Ala-Talkkari kertoo.

Vuodessa Ala-Talkkari myy 600–700 kattilaa. Vientiä on muun muassa Saksaan ja Ruotsiin. Toimitettujen laitteistojen keskikoko on noussut aiemmasta 100 kilowatista kahteen sataan.

”Lämpöpumput ovat vieneet jalansijaa pienessä kokoluokassa. Öljykin on ollut halpaa viime vuosina.”

Klapikattiloiden ystäviäkin silti edelleen on. Klapilämmitystä saatetaan pitää esimerkiksi kylmiä talvipäiviä varten antamassa lisäpotkua, kun lämpö­pumpun teho ei riitä.

Pientalojen kiinnostusta hake­lämmitykseen rajoittaa polttoaineen saatavuus.

”Ei tiedä mistä voisi tilata haketta, se on yhdenlainen jarru.”

Itävaltalaiset kilpailijat on kyllä huomattu, Ala-Talkkari myöntää.

Hänen käsityksensä mukaan lämpöpumppujen suosio on ajanut keskieurooppalaisetkin kattilavalmistajat hakemaan uusia vientimarkkinoita.

”Aina vaan itävaltalaiset ovat voimakkaammin rynnänneet Pohjoismaihin. Aiemmin heitä ei ole kiinnostanut markkinoiden pienuuden vuoksi.”

Ala-Talkkarin mukaan suomalaiset lämmityskattilat ovat teknisesti yhtä kehittyneitä kuin itävaltalaisetkin. Hakejärjestelmissä kaikenlainen automaatio on nykyisin kysyttyä.

Päästöarvoissa Saksan normit asettavat korkeimman riman, joka kaikkien vientimarkkinoille haluavien on ylitettävä.

Lue myös:

Kallis sähkö kannustaa itävaltalaisia puulämmitykseen