Bioenergia

Bioenergia ry: Alhainen sähkönhinta uhkaa tehokasta sähkön ja lämmön yhteistuotantoa

Kun ikääntyvää yhteistuotantokapasiteettia uusitaan, alhainen sähkönhinta ohjaa investoinnit pelkkää lämpöä tuottaviin kattiloihin.
Pekka Fali
Lämpöä, vai sähköä ja lämpöä? Nyt tehtävillä voimaloiden kattilainvestoinneilla on pitkäaikaiset vaikutukset.

Bioenergia ry on huolissaan sähkön ja lämmön yhteistuotantokapasiteetin häviämisestä. Laitoksissa saadaan polttoaine-energiasta talteen jopa 90 prosenttia.

"Suomen sähköjärjestelmä nojaa vahvaenergiatehokkaaseen yhteistuotantokapasiteettiin. Suomessa kulutetusta sähköstä yli 25 prosenttia tuotetaan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa."

Kun ikääntyneitä yhteistuotantolaitoksia uusitaan, sähkön nykyinen matala markkinahinta ohjaa investoinnit pelkkää lämpöä tuottaviin kattiloihin, ja kyky tuottaa sähköä menetetään. Bioenergia ry:n ÅF-Consultilta tilaaman selvityksen mukaan investoinnit yhteistuotantokapasiteettiin eivät ole nykytilanteessa kannattavia.

Investoinneilla on pitkäaikaisia vaikutuksia Suomen sähköntuotannon rakenteeseen: lämpökattiloiden käyttöikä on 40‒50 vuotta. Pelkälle lämpökuormalle mitoitettuja kattiloita ei voi jälkikäteen muuttaa yhteistuotantolaitoksiksi.

"Nykyistä tuotantokapasiteettia poistuu teknisen käyttöikänsä päätyttyä markkinoilta noin 3 150 MW vuoteen 2030 mennessä. Tämä on jopa yli 40 prosenttia nykyisten yhteistuotantolaitosten sähkökapasiteetista", johtava konsultti Leena Sivill ÅF-Consult Oy:stä kertoo.

"Kotimaiseen energiaan eli puuperäisiin polttoaineisiin, turpeeseen ja muuhun biomassaan perustuvaa CHP-kapasiteettia poistuu noin 1 240 MW. Lisäksi osasta nykyistä CHP-kapasiteettia saatetaan luopua taloudellisesti kannattamattomana ennen teknisen käyttöiän saavuttamista."

Yhteistuotantolaitosten korvausinvestointien tilanne korjaantuu Bioenergia ry:n mukaan vasta, kun sähkön markkinahinnassa tapahtuu selkeä pitkäaikainen nousu tai rinnalle kehitetään uusia kannustimia. Yhteistuotantokapasiteetin kasvattaminen on tärkeää myös hallituksen bioenergiatavoitteiden saavuttamiseksi.

Lue lisää

Lähes miljoona pumppua puhisee Suomea lämpimäksi – ilman niitä huippusähköntarve olisi satoja megawatteja korkeampi

Tuonti turvaa huolto­varmuutta

Timo Rajalan viisi sähköistä vuosikymmentä

Energiateollisuus: Tuulivoima on edelleen Suomen halutuin teollisen kokoluokan sähköntuotantomuoto