Kevään ensimmäinen ilopilleri - MT Blogit - Maaseudun Tulevaisuus
Edellinen

Kevään ensimmäinen ilopilleri

Näsiä on kevään ensimmäinen kukkija.

Talven selän taittuessa kevääksi tulevat jälleen mieleen vanhat tutut kuvauspaikat. Matkani käy rehevään niemeen, joka kurkottaa pieneen järveen. Vastaan tulee vanha, osin jo myrskyjen runtelema metsä. Niemen keskellä kulkevan heinäisen polun varsilla kasvavat jo osin pystykuivat kirjanpainajan vaivaamat kuuset, järeät tikan reiittämät haavat sekä vartevat valkorunkoiset koivut.

Askeleeni johtavat niemen kärkeen, johon aikanaan tuuli on tehnyt oman pienen avohakkuunsa. Kaatuneiden kuusten kannot odottavat edelleen maatumistaan.

Kulottuneen heinikon seassa pilkistää yksinäinen, jo parhaassa kukkaloistossaan oleva näsiä. Hennon punaisine kukkineen se on kevään ensimmäinen ilopilleri. Näsiän varsi saa odottaa vielä lehtiään. Kauniista keväisistä kukista ei osaa arvata, että kasvin varteen kasvavat loppukesällä tappavan myrkylliset marjat.

Muutamat sinivuokot antavat jo lupauksen alueen tulevasta kukkaloistosta.

Ensimmäiset sinivuokot värittävät metsänpohjia jo huhtikuussa. Karaistunut sinivuokko ei säikähdä edes yöpakkasia.

Reilun viikon päästä teen samalle paikalle uuden reissun. Rehevä metsämaasto on jo uudessa kukoistuksessaan. Aamukasteen viimeiset pisarat kiiltelevät sini- ja valkovuokkojen terälehdillä. Viileän yön jälkeen kukat odottavat aukeamistaan. Muutamassa tunnissa kukat avautuvat kokonaan.

Sinivuokoista haen hieman uutta kuvakulmaa. Sinisten kukkien kuvaaminen takaapäin tuo esiin hennon karvan peittämät varret ja verholehtimäiset ylälehdet. Sinivuokkoja on runsaasti sekä yksittäisinä kukkina, että usean kukan ryhminä. Oman mielenkiintonsa antavat kukkien eri värimuunnokset.

Etelä-Suomessa valkovuokon kukinta osuu usein äitienpäivän tienoille.

Valkovuokokkojen kuvaamiseen saan oivan kontrastin taka-alalla kasvavista sinivuokoista. Taustalla häämöttävät haalean siniset pallot antavat jännitettä mukavasti valkoisen ja sinisen välille. Voisin jopa sanoa, että suomalaista metsäluontoa parhaimmillaan.

Edellinen