"17-vuotiaan maalaispojan silmät aukesivat kertaheitolla" - Elitloppet-valinnat herättävät aina keskustelua

"Ennen huippuhevosissa oli varmasti suurelle yleisölle tietyllä tapaa enemmän eksotiikkaa."
Terhi Piispa-Helisten
Dijonin voitto vuoden 2019 Elitloppetissa kirvoitti parranpärinää kun hevosen askellajin laatua loppumetreillä arvioitiin. Helppoa ei ole aina kutsujenkaan suhteen.

Varma kesän lähestymisen merkki on pohjoismaisten raviharrastajien keskuudessa viriävä keskustelu Elitloppet-osallistujista. Mielipiteitä kutsuttavista valjakoista on lähes yhtä monta kuin keskusteluun osallistujia. Elitloppet-osallistujat herättävät useimmiten yhtä paljon tunteita harrastajien keskuudessa kuin jääkiekon MM-valinnat jääkiekkoväen keskuudessa.

Solvallan Anders Malmrotin asema Elitloppetin kasaajana ei ole kadehdittava. Koronarajoitukset aiheuttavat toisena vuonna peräkkäin ongelmia ulkomaisten vieraiden kutsumiseen. Tämän lisäksi Ruotsissa ajotaparikkeistä määrätyt rangaistukset ovat nousseet keskiöön kieltäydyttäessä Elitloppet-kutsuista. Molemmat Solvallasta riippumattomia seikkoja. Näin koronavuonna ilman paikan päällä olevaa yleisöä tuntuu hieman ylimitoitetulle haaveilla hevosia esimerkiksi valtamerten takaa.

Ovatko nykyajan Elitloppet-karsinnat jollakin tapaa huonompitasoisia? 1998 näin ensimmäisen Elitloppet-finaalin paikan päällä. 17-vuotiaan maalaispojan silmät aukesivat kertaheitolla. Moni Makerin finaalivoitto uudella ME-ajalla 1.10,6a on yksi mieleenpainuvimmista ravimuistoistani edelleen. Kyseisen vuoden karsinnoissa oli mukana Moni Makerin, Georgia Limitedin, Defi d’Aunoun ja Dryade Des Boisin kaltaisia kansainvälisiä tähtiä. Mukana oli kuitenkin usea ruotsalainen valjakko. Eikä kaikilla 16 karsintoihin osallistujalla ollut vyöllään suurkilpailuvoittoja kevään ajalta.

Mennessämme hieman taaksepäin ajassa ei kansainvälisten ravilähtöjen katsominen ollut yhtä helppoa kuin nykyään. Tämän päivän raviharrastajat pystyvät katsomaan periaatteessa mitä tahansa kansainvälisiä huippulähtöjä livenä tai jälkikäteen. Koti- sekä ulkomaiset huippuhevoset ovat monelle meistä läpianalysoituja nykyään. Ennen huippuhevosissa oli varmasti suurelle yleisölle tietyllä tapaa enemmän eksotiikkaa.

Miksi Elitloppet ei välttämättä houkuttele kaikkia huippuhevosia entiseen tapaan? Vanhemmille hevosille on nykyään tarjolla hyväpalkintoisia kilpailuja läpi kesän niin Euroopassa kuin USA:ssa ilman kahden hiitin rasitusta. Jo pelkästään Suomessa ja Ruotsissa järjestetään kesän aikana lähes viikoittain hyväpalkintoisia suurkilpailuja. Ykkössarjalainen tienaa suurella todennäköisyydellä näistä lähdöistä enemmän kuin sijoittuessaan palkintopallin tuntumaan Elitloppet-finaalissa.

Elitloppetin ykköspalkintoa voi nostaa radikaalistikin. Lisääkö se kuitenkaan lähdön kiinnostusta? Ei välttämättä tarpeeksi suhteessa uhrattuun palkintosummaan. Voihan lähdön ajaa suoraan finaalinakin, silloin koko kilpailun idea hylätään. Nykyisessä systeemissä pidän myös hyvänä jakaa muutama paikka automaattisesti tiettyjen lähtöjen voittajille. Reilu peli, valjakoilla on mahdollisuus lunastaa kilpailusuorituksellaan suora paikka Elitloppetiin.

Lopuksi muistutuksena, ettei Prix d’Ameriquessakaan ole mukana kaikki huippuhevoset. Kilpailun voittaja jää kuitenkin historiankirjoihin klassisena voittajana. Olivat tämän vuoden Elitloppetissa mukana sitten oikeat tai väärät hevoset, saadaan voittaja selville, ja moni meistä seuraa Elitloppet-viikonloppua suurella mielenkiinnolla. Elitloppet on instituutiona niin suuri ja hieno tapahtuma ettei sen seuraamista voi jättää väliin.