Jos oppaalla on tunteet pelissä, kierroksesta jää mieleen muutakin kuin omat puutuneet jalat - MT Blogit - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Edellinen Seuraava

Jos oppaalla on tunteet pelissä, kierroksesta jää mieleen muutakin kuin omat puutuneet jalat

Ääniopastus oli pehmeä lasku takaisin opastettujen kierrosten maailmaan.
Kari Salonen
Opastetuja kierroksia on tarjolla niin sisätiloissa kuin ulkoilmassakin.

Erittäin epäreilu ja täysin subjektiivinen käsitykseni opastetuista kierroksista on suunnilleen tällainen: Opas kertoo jokaisesta vastaantulevasta patsaasta vuolaasti, mutta ei sanaakaan esimerkiksi paikallisesta elämänmenosta. Kolmen tunnin etanavauhtinen taivallus läpi sateisten katujen puuduttaa jalat ja mielen.

Käsitykseni oppaan työstä perustuu muutamille huonoille kokemuksille. Kokemusten kehnouteen vaikutti varmasti se, että minulla oli niille osallistuessani ikää alle 12 vuotta, hankaavat kengät jalassa ja jäätelötauko mielessä.

Olen yrittänyt aikuisiällä siedättää itseäni opastettuihin kierroksiin. Muutama vuosi sitten tein matkajuttua kahdesta automuseosta Saksassa, eivätkä pohjatietoni autoista tai autoteollisuuden historiasta olleet kummoiset. Saksankielisen opastuskierroksen sijaan valitsin ääniopastuksen, eli audio guiden, ja ihastuin siihen heti.

Ääniopastuksen avulla pystyin poimimaan lisätiedot vain haluamistani asioista ja pääsin etenemään omaa vauhtiani museon halki. Jos joku ääniopastustuokio osoittautui tylsäksi, saatoin jättää sen kesken. Vastaavasti jollain osastolla saatoin kuunnella lisätiedot jokaisesta esineestä.

Ääniopas toimi hyvänä siedätyshoitona siihen, että uskalsin vuosien tauon jälkeen osallistua myös oppaan vetämille kierroksille.

Tänä keväänä sain kimmokkeen pohtia oppaan työtä ja opastuksen merkitystä laajemmin. Yleensä tieteellisten artikkelien lukeminen ei aiheuta minussa muuta kuin haukottelua, mutta kun kirjoitin keväällä matkailualan opintoihini liittyvää esseetä, eräs artikkeli herätti ajatuksia, ei haukottelua.

Artikkeli liittyi oppaiden tunnetyöhön tai emotionaaliseen työhön (emotional labour). Lyhyesti selitettynä kyse on siitä, miten opas pyrkii muokkaamaan omia ja asiakkaan tunteita. Käytännössä tunteiden muokkaaminen voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että opas kohottaa tunnelmaa vitsailemalla tai häivyttää omat kielteiset tunteensa, jotta ilmapiiri pysyy hyvänä.

Ymmärsin, että emotionaalinen työ on avainsana siihen, miksi varhaiset kokemukseni opastetuista kierroksista olivat huonoja. Jos opas vain mumisee opastuksensa läpi, lienee turha odottaa, että kolmosluokkalaisten luokkaretkiryhmää kiinnostaa yhtään.

Onneksi mieleeni nousi viime vuosilta myös onnistuneita opastuksia. Puolalainen opas sai tarinoillaan Krakovan kadut elämään. Uusiseelantilainen opas piti tunnelman koko ajan katossa, vaikka kertoi opastuksen lopuksi, että kyseessä oli hänen 1 500. kierroksensa samalla reitillä. Suomalainen opas sai jopa hellekiukkuisen lapsiyleisön innostumaan keskiajan elämänmenosta.

Kiivain kesälomakausi on juuri alkamassa, ja suuri osa suomalaisista viettää kesän tänä vuonna visusti kotimaassa. Koronakriisistä kärsinyt matkailuala tuskin pistää pahakseen, jos kaltaiseni lapsena opastetuille kierroksille allergisoituneet uskaltautuvat tänä vuonna kuuntelemaan opastusta, oli opas paikalla sitten livenä tai jonkin digitaalisen välineen avulla.

Edellinen Seuraava