EU-tuomioistuin: Susi nauttii tiukkaa suojelua myös ihmisten ilmoilla - Erä - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Erä

EU-tuomioistuin: Susi nauttii tiukkaa suojelua myös ihmisten ilmoilla

Tuomioistuin otti kantaa tapaukseen, jossa kylillä liikkunut susi oli pyydystetty ja kuljetettu pois ilman ennakkolupaa Romaniassa.
Markku Vuorikari
Ihmisten asuttama aluekin voi kuulua suden elinpiiriin, jossa luontodirektiiviä sovelletaan, linjaa EU:n tuomioistuin.

EU-tuomioistuimen 11.6.2020 julkaistun päätöksen mukaan luontodirektiivissä määriteltyä tiukkaa suojelua sovelletaan myös eläinyksilöihin, jotka poistuvat luonnollisesta elinympäristöstään ihmisten ilmoille.

Oikeusjuttu sai alkunsa, kun eläinsuojeluyhdistyksen työntekijät ja eläinlääkäri pyydystivät ja kuljettivat kylillä liikkuneen suden luonnonsuojelualueelle ilman ennakkolupaa Romaniassa vuonna 2016. Operaatio ei onnistunut suunnitellusti, vaan susi karkasi metsään kesken kuljetuksen. Kylä sijaitsi kahden luontodirektiivin perusteella suojellun alueen välissä.

Suden pyydystämisestä ja kuljetuksesta tehtiin rikosilmoitus. Romanialainen rikostuomioistuin pyysi EU-tuomioistuimelta ennakkoratkaisua siitä, sovelletaanko luontodirektiivin suojelusäännöksiä luonnonvaraisten susien pyydystämiseen myös asutuskeskuksen laitamilla.

Direktiivin tarkka sanamuoto velvoittaa jäsenmaita suojelemaan sutta "niiden luontaisella levinneisyysalueella" ja kieltämään tahallisen pyydystämisen ja tappamisen "luonnossa".

EU-tuomioistuimen ratkaisun mukaan direktiivissä mainitulla alueella tarkoitetaan maantieteellistä aluetta, jolla kyseinen eläinlaji luonnollisen käyttäytymisensä puitteissa oleskelee tai leviää. Ihmisten asuinalueiden läheisyydessä kuljeskelevan eläimen ei siis tulkita poistuneen luontaiselta levinneisyysalueeltaan.

"Käsitteen 'luonnossa' käyttämisellä pyritään vain täsmentämään, että kyseisessä säännöksessä säädettyjä kieltoja ei välttämättä sovelleta yksilöihin, jotka pyydystetään laillisella tavalla", EU-tuomioistuin toteaa.

Tuomioistuin huomauttaa, että eläinyksilöiden suojelua korostava tulkinta auttaa luontodirektiivin tavoitteiden saavuttamisessa. Sudet elävät monin paikoin ihmisten asuinalueilla ja ovat osittain mukautuneet ihmistoiminnan muuttamiin olosuhteisiin. Erilainen ihmistoiminta, kuten rakentaminen, laittomat hakkuut, maatalous ja teollisuus, ovat aiheuttaneet paineita susikantaan ja suden elinympäristöön.

Suden kaltaisen suojellun eläimen pyydystäminen ja kuljettaminen on sallittua vain kansallisen toimivaltaisen viranomaisen luvalla. Kansalliset viranomaiset voivat hyväksyä tällaisia poikkeuksia esimerkiksi yleisen turvallisuuden nojalla.

Lue myös:

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan Pohjois-Savoon vuonna 2016 myönnetyt kannanhoidolliset suden poikkeusluvat olivat lainvastaisia

Äitiä ja vauvaa seuranneesta sudesta annettu lopettamismääräys raukesi – Pohjanmaan poliisi: "Tarve mahdolliseen lopettamiseen arvioidaan kokonaan uudelleen"

Lue lisää

Lisääntyviä susipareja on nyt yli 25 – pienimmän elinvoimaisen kannan rajan ylitys ei tarkoita automaattisesti kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista

Metsästäjäliitto: Susikannan kasvu on havaittu kentältä tulleen runsaan palautteenkin kautta – on riski, että syksyllä syntyy susikonflikteja

Susilaumojen määrä kasvoi neljänneksellä viime vuoteen verrattuna – laumoja aiempaa enemmän erityisesti lännessä

Auranmaan Viikkolehti: Sudet tappoivat parikymmentä lammasta Tarvasjoella