Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen suurpetojen kannat ovat yhtä tiheitä luonnonsuojelualueilla sekä niiden ulkopuolella.
Tutkimuksessa itse asiassa havaittiin, että luonnonsuojelualueiden ahmakantojen tiheys on jopa laskusuunnassa. Yksi taustasyy tähän saattaa tutkijoiden olla se, että ahmojen kohtaamiset poronhoitoalueen toimijoiden kanssa ovat lisääntyneet.
"Pohjoisten suojelualueiden ahmakantojen supistuminen on hälyttävää ja korostaa jatkotutkimusten tarvetta, jotta voidaan ymmärtää Lapin ahmakantojen dynamiikkaa, laittomien kaatojen vaikutusta lajiin ja sitä, miten tilannetta voidaan parantaa suojelualueilla", tutkimukseen osallistunut Julien Terraube kommentoi tiedotteessa.
Yleisestä linjasta poiketen tutkijat havaitsivat ilveskantojen olevan tiheämpiä Itä-Suomen suojelualueilla kuin maan länsiosissa. Tähän vaikuttavat mahdollisesti eri ympäristötekijät, kuten saaliseläinten runsaus ja kantojen yhteys Venäjällä eläviin terveisiin kantoihin, mutta näitä asioita ei ole toistaiseksi tutkittu.
Vaikka suurpetojen kannat eivät eroakaan toisistaan luonnonsuojelualueilla ja niiden ulkopuolella, eivät luonnonsuojelualueet silti ole tutkijoiden mukaan tarpeettomia. Luonnonsuojelualueet nimittäin tarjoavat elinympäristöjä ja saaliseläimiä kausiluonteisesti suurpetojen kaltaisille paljon liikkuville lajeille.
Tutkimus on julkaistu Nature Communications -tiedejulkaisussa.
Lue lisää:
Moni lukija on kohdannut suurpetoja, mutta vain susi nostattaa pulssia
Ilves ilmestyy passiin usein metsästäjän huomaamatta – ”Se tulloo iäneti, sannoo savolainen”
