MTK esittää karhulupakiintiön kasvattamista tiheimmän kannan alueilla – tarkoitus pitää aiheutuneet vahingot kohtuullisina - Erä - Maaseudun Tulevaisuus
Erä

MTK esittää karhulupakiintiön kasvattamista tiheimmän kannan alueilla – tarkoitus pitää aiheutuneet vahingot kohtuullisina

Myös Maa- ja metsätalousministeriö esittää asetusluonnoksessaan karhulupamäärien maltillista kasvattamista karhukannan kasvun hillitsemiseksi.
Heikki Willamo
Osa karhuista aiheuttaa merkittävää haittaa erityisesti mehiläistarhoille ja lammastiloille.

Suomen karhukannan arvioidaan kasvaneen vuodentakaisesta neljätoista prosenttia. Luonnonvarakeskuksen (Luke) laskelmien mukaan nykyinen kanta on noin 2 400 yksilöä.

Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) tuoreen asetusluonnoksen mukaan suurin sallittu pyyntimäärä koko maassa olisi tänä vuonna yhteensä 384 karhua. Edellisen vuoden kiintiö oli 313 - ja sitä edellinen 355 karhua.

Kiintiöt jakautuisivat alueittain siten, että poronhoitoalueelle myönnettäisiin 85 - ja muun suomen alueelle 289 kaatolupaa. Kannan verotusprosentti poronhoitoalueella olisi 27 - ja muun Suomen alueella kuusitoista prosenttia.

Asutusluonnoksessa kannanhoidollisen metsästyksen tavoitteiksi on lueteltu karhujen ihmisarkuuden säilyttäminen, kannan kasvunopeuden hillitseminen ja karhukannan säilyttäminen tasolla, jolla sen aiheuttamat haitat pysyvät hyväksyttävinä.

MTK kommentoi MMM:n asetusluonnosta omalla lausunnollaan, jonka mukaan lupakiintiö tulee käyttää aiempaa painotetummin tiheän karhukannan alueilla. MTK:n mukaan näillä alueilla karhujen aiheuttamat vahingot eivät ole hyväksyttävällä tasolla.

Lausunnon mukaan tiheimmän karhukannan Pohjois-Karjalaan tulee saada vähintään 165 karhunkaatolupaa. Käytännössä tämä tarkoittaisi lausunnon mukaan, että poronhoitoalueen ulkopuolelle on saatava selkeästi yli 300 kaatolupaa, jotta karhuja voitaisiin tarpeen mukaan pyytää riittävästi myös Pohjois-Karjalan ulkopuolelta.

Lausunnon mukaan karhut aiheuttivat viimevuonna 175 kappaletta riistavahinkolain nojalla korvattavia kotieläinvahinkotapauksia, yhteensä noin 182 000 euron arvosta.

MTK korostaa, että taloudellisten tappioiden lisäksi suurpetovahingot aiheuttavat elinkeinonharjoittajille myös merkittävästi ylimääräistä työtä ja huolta. Tuottajaetujärjestö on tyytyväinen asetusluonnoksen henkeen kasvattaa kaatolupien määrää.

Lue lisää

Suomalaisten suurpetoja kohtaan tuntema pelko on lisääntynyt viimeisen viiden vuoden aikana – eniten pelottaa karhukohtaaminen

Riistakolmiolaskennat on saatu päätökseen – alueellista vaihtelua löytyi paljon

Jahtikauden alku kuuluu ja näkyy

Peurojen määrä kuriin