Riistakolmiolaskennat on saatu päätökseen – alueellista vaihtelua löytyi paljon - Erä - Maaseudun Tulevaisuus
Erä

Riistakolmiolaskennat on saatu päätökseen – alueellista vaihtelua löytyi paljon

Metsäkanalintujen poikasosuus ja poikueiden koot ovat parantuneet useimmilla lajeilla ja alueilla, selviää riistakolmiolaskennoista.
Sirpa Jyske
Metson kanta on vakaantunut, selviää riistakolmiolaskennoista.

Metsäkanalintujen kanta ja lisääntyvyys on parantunut monin paikoin, käy ilmi päätökseen saadusta Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoimasta riistakolmiolaskennasta.

Lintujen poikueiden määrät ja koot ovat useimmilla lajeilla ja alueilla pitkän aikavälin keskiarvon tuntumassa, kun parina viime vuotena poikueissa oli nähty selvä notkahdus.

"Takavuosien pahimmat aallonpohjat näyttäisivät selätetyiltä, vaikka metsäkanalintukannoissa on edelleen paljon alueellista vaihtelua", kertoo Luken erikoistutkija Andreas Lindén.

Lämmin alkukesä tarjosi metsäkanalinnuille runsaasti hyönteisravintoa, mikä on suosinut metsäkanalintujen poikasten selviytymistä. Lämpimän kesäkuun korkeat odotukset pesinnän menestyksestä kuitenkin paikoitellen vesittyivät viileän ja sateisen heinäkuun takia.

Koko Suomessa laskettiin tänä vuonna 875 riistakolmioita, mikä on noin 13 prosenttia vähemmän kuin viitenä edellisenä kesänä keskimäärin.

Riistakolmiolaskentaa käytetään riistaeläinten kantojen kehittymisen seuraamiseen ja metsästyksen suunnitteluun. Laskennassa keskitytään varsinkin metsäkanalintuihin, vaikka myös muut riistaeläimet otetaan laskennassa huomioon.

Varsinkin metso- ja teerikannat ovat tällä hetkellä jotakuinkin vakaita, vaikka tiheydet ovat monin paikoin pienentyneet vuosituhanteen vaihteesta, selviää laskennoista.

"Lapissa ja Oulun seudulla metso- ja teeritiheydet ovat paremmat kuin normaalisti. Teeren poikuekoot ovat olleet normaalia suuremmat monin paikoin Etelä-Suomea sekä Pohjois-Karjalassa ja Pohjanmaalla (tosin ei rannikolla)", kertoo erityisasiantuntija Katja Ikonen Lukesta.

Teeren pesinnän on kuitenkin osoitettu aikaistuvan ilmastonmuutoksesta johtuvien lämpimien alkukeväiden takia. Samalla kesäkuun keskilämpöilat ovat kuitenkin jopa kylmentyneet, jolloin teeren poikaset kuoriutuvat tavallista kylmempiin olosuhteisiin. Tämä vähentää poikasten selviytymistä, Lukesta kerrotaan.

Myös pyyn ja riekon kannat ovat hiljalleen paranemaan päin. Pyyn tiheydet ovat kasvaneet monilla alueilla maltillisesti muutamana vuotena peräkkäin. Riekon pitkän aikavälin kannankehitys on voimakkaasti taantuva kautta maan. Vuoden 2019 kansallisessa uhanalaisuusarviossa sekä pyy että riekko luokiteltiin vaarantuneiksi.

"Riistakolmiolaskentojen valossa riekkokannassa on kuitenkin aivan viime vuosina ollut havaittavissa elpymistä, vaikka ollaan toki kaukana 1990-luvun tiheyksistä", Lindén toteaa.

Lue myös:

Metsäkanalintujen saalismäärä kasvoi viidenneksellä – teeriä saaliiksi yli kolmannes edellisvuotta enemmän

Aarre: Pyy on taitava piileskelijä – Tiedätkö, miten myytti selittää linnun pienen koon?

Lue lisää

Katso eräohjelmasta vinkit klassisen alkuruuan tartarin valmistukseen valkohäntäpeuran sisäpaistista ja vieraile Kainuussa Korpinaisten jänisjahdissa

Seitsemän asennon asehihna – Anssi Pilkaman kehittämän aseenkantohihnan avulla kädet jäävät vapaammiksi ja laukauksiinkin voi saada lisää tarkkuutta

"Miltä fasaani näyttää?" – katso eräohjelmasta miten norjalaisten kanakoiraharrastajien ensimmäinen peltokanalintujahti sujuu

Viime talvi oli otollinen villisikojen lisääntymiselle, mutta toistaiseksi kannan kokoa on vaikea arvioida