Suomalaisten suurpetoja kohtaan tuntema pelko on lisääntynyt viimeisen viiden vuoden aikana – eniten pelottaa karhukohtaaminen - Erä - Maaseudun Tulevaisuus
Erä

Suomalaisten suurpetoja kohtaan tuntema pelko on lisääntynyt viimeisen viiden vuoden aikana – eniten pelottaa karhukohtaaminen

Suhteutettuna väkilukuun voimakas suurpetopelko on yleisempää susireviireillä. Määrällisesti eniten suurpetopelkoisia asuu taajamissa ja susireviirien ulkopuolella.
Henrikki Hetemaa
Yli 40 prosenttia suomalaisista kertoo pelkäävänsä karhun kohtaamista.

Karhuja ja punkkeja pelkää yli 40 prosenttia suomalaisista. Suden kohtaaminen pelottaisi 35 prosenttia suomalaisista. Luvut ovat peräisin kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten suhtautumista suurpetoihin.

Kyselyssä täysi-ikäisiä suomalaisia pyydettiin arvioimaan erilaisia tunteita, joita eläinten kohtaaminen aiheuttaisi.

Vastaajia oli 2 000 ja he asuivat poronhoitoalueen eteläpuolella. Kyselytutkimuksen toteutti tämän vuoden tammi–helmikuussa Bilendi Oy internetpaneelissa SusiLife-hankkeen toimeksiantona.

Tuloksia verrattiin vastaavalla vuosina 2014 ja 2016 toteutettujen kyselyiden tuloksiin.

Tuloksista kertovassa tiedotteessa todetaan, että suurpetopelko on yleistynyt ja voimistunut viimeisen viiden vuoden aikana. Myös muita eläimiä, kuten mäyrää, pelätään aiempaa enemmän.

”Suurpedot herättävät kookkaina ja kulttuurihistoriaan jälkensä jättäneinä petoeläiminä monenlaisia tunteita. Myös omilla kokemuksilla ja tiedoilla on roolinsa. Susi saatetaan kokea voimakkaaksi, arvaamattomaksi, ihmisarkuutensa menettäneeksi tai vaaralliseksi. Susi tuntuu pelottavalta, jos ihminen kokee, ettei tilanne ole hallinnassa”, kuvailee Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jani Pellikka.

”Toisaalta käsitykset suden pariuskollisuudesta ja kiintymyksestä oman lauman jäseniin saatetaan nähdä piirteinä, joita arvostetaan myös ihmisten hyveinä.”

Lähes viidennes vastanneista arvioi, että suden näkeminen voisi olla sekä pelottavaa että kiehtovaa.

Suhteutettuna väkilukuun voimakas suurpetopelko on yleisempää susireviireillä. Susia pelätään myös alueilla, joissa reviirejä ei ole. Määrällisesti eniten suurpetopelkoisia asuu taajamissa ja susireviirien ulkopuolella.

Ihmiset, jotka pitävät sutta arvaamattomana, pelkäävät sen kohtaamista muita enemmän. Lähes 70 prosenttia suomalaisista uskoo, että susi voi menettää ihmisarkuutensa, jos sillä ei ole syytä pelätä.

”Vaikka suden läsnäolosta ollaan huolissaan, perheelliset arvioivat lapsille sutta suuremmiksi turvallisuusuhiksi esimerkiksi tieliikenteen, tapaturmat ja vieraat ihmiset”, sanoo Pellikka.

”Metsässä vapaana oleville koirille susi koetaan uhaksi erityisesti vakituisten susireviirien alueilla.”

Kesäkuussa julkaistu suden kanta-arvio kertoi, että susikanta on runsastunut. Aiemmassa viidessä vuodessa susikannan koko ei ole merkittävästi muuttunut, mutta kanta on vahvistunut läntisessä Suomessa.

SusiLife-hanke tarkoituksena on tuottaa tietoa ja työkaluja susien aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseen yhteistyössä kotieläintilojen, koiran kanssa metsästävien ja muiden susialueiden asukkaiden kanssa.

Lue lisää aiheesta:

Susilaumojen määrä kasvoi neljänneksellä viime vuoteen verrattuna – laumoja aiempaa enemmän erityisesti lännessä

MMM esittää 384 karhun enimmäiskiintiötä syksyn jahtiin – ministeriön mukaan kasvava karhukanta mahdollistaa ennätyksellisen suuren kiintiön

Tutkija: Susi pelottaa länsisuomalaisia herkemmin kuin itäsuomalaisia

Lue lisää

Valvontaeläinlääkäri: Koirasusiin liittyvä sääntely kaipaa kohennusta – "Eläimet pitäisi olla tunnistusmerkittyjä, rekisteröityjä ja polveutumistiedot selvillä"

Laittoman koirasusikasvatuksen epäillään jatkuvan Lopella – paikkakuntalaiset toivovat pikaisia toimenpiteitä, Hämeen ely-keskus selvittää asiaa

Karhu ja juna törmäsivät toisiinsa Lieksassa

Riistakamera tallensi tilanteen Nivalassa: Hirviemä yrittää suojata kaksosvasoja susilta