Avoin jäsenpolitiikka on keino vastata metsästysharrastuksen tulevaisuuden haasteisiin, uskoo sotkamolainen metsästysseura - Erä - Maaseudun Tulevaisuus
Erä

Avoin jäsenpolitiikka on keino vastata metsästysharrastuksen tulevaisuuden haasteisiin, uskoo sotkamolainen metsästysseura

Sotkamon saloilta löytyvät vuoden metsästysseuran Laakajärven Riistamiesten metsästysmaat.
REIJO HAUKIA
Kari Mulari, Jukka Tuikka ja Reijo Mulari kertovat, että seurassa kaikki jäsenet ovat tasavertaisia keskenään riippumatta siitä, harrastavatko he hirvenmetsästystä tai pienriistapyyntiä.

Vuonna 1968 perustettu Laakajärven Riistamiehet on yksi Sotkamon suurimmista metsästysseuroista sekä jäsenmäärällä että metsästysmaiden hehtaareilla mitattuna.

Seura uusi toimintakulttuuriaan jo vuosia sitten ja samassa rytäkässä johtokunta nuorentui. Muutosten tavoitteena on vastata metsästysseuratoiminnan tulevaisuuden haasteisiin, eli pitää nykyiset jäsenet aktiivisina ja houkutella mukaan uusia metsästäjiä.

Ponnistelut ovat olleet sen verran tehokkaita, että niiden arvo on nähty Kainuun rajojen ulkopuolellakin. Metsästäjäliitto valitsi seuran vuoden 2019 metsästysseuraksi ja kiitteli hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja.

Laakajärven Riistamiesten puheenjohtaja Jukka Tuikka, sihteeri Reijo Mulari ja varapuheenjohtaja Kari Mulari ottavat kiitokset vastaan tyytyväisinä ja nöyrin mielin.

Kaikki miehet ovat aloittaneet metsästysharrastuksen hyvin perinteisellä tavalla, eli isiensä jalanjäljissä. "Tärkeä ja positiivinen muutos harrastuksen tulevaisuuden kannalta ovat metsästävät naiset, jotka lähtevät usein mukaan metsästyskoiraharrastuksen innoittamina", sanoo Tuikka.

Laakajärven Riistamiesten noin 110 jäsenestä puolenkymmentä on naisia ja alle 30-vuotiaita uusia jäseniä on viimeisen viiden vuoden aikana tullut mukaan kymmenkunta. 70 vuotta täyttäneitä tervaskanto-jäseniä on 20.

"Avoin ja rohkea jäsenpolitiikka on avainasemassa, jotta metsästysseuran jäsenmäärä pysyy vähintään nykyisellään ja mukaan saataisiin vielä lisää väkeä. Jäsenmäärä ratkaisee seuran kyvykkyyden pärjätä tulevaisuudessa ja vastata uusiin haasteisiin", toteaa Tuikka.

Hän sanoo, että avoin jäsenpolitiikka tarkoittaa matalaa kynnystä päästä koejäseneksi. Seuran jäsenen suosittelu jouhevoittaa tilannetta entisestään.

Iso muutos Laakajärven Riistamiesten toiminnassa tapahtui kymmenisen vuotta sitten, kun jäsenten seuratoimintaa alettiin pisteyttää. Tavoitteena oli aktivoida jäseniä ja saada heitä mukaan toimintaan.

Talkoista ja yleisiin kokouksiin osallistumisesta kerätään pisteitä. Näiden pisteiden lisäksi vuosittaiseen seuratoimintailmoitukseen kirjataan tiedot saaliiksi saadusta riistasta.

"Talkoita järjestetään muun muassa keväällä ja kesällä, joka talkookerta paikalla on vähintään neljännes seuran jäsenistä", kertoo sihteeri Reijo Mulari.

Jos ei ehdi talkoilemaan, työpanoksen sijaan velvoite kuitataan rahalla. "Kaikkien ei tietysti tarvitse osallistua kaikkeen, mutta talkoopanos on tärkeä osa seuratoimintaa", miehet toteavat.

Tuikka on ollut seuran puheenjohtaja 11 vuotta ja muutosten tekeminen aloitettiin hänen puheenjohtajakaudella. "Yllättävän kivuttomasti muutokset ovat edenneet, ei näistä juuri ole napistu", hän pohtii ja varapuheenjohtaja sekä sihteeri ovat samaa mieltä.

Tuikka kannustaa unohtamaan vanhat piintyneet tavat, jos niitä pidetään yllä vain tavan vuoksi.

Laakajärvellä ei olla ensimmäistä kertaa etujoukoissa uudistamassa toimintatapoja. Vuonna 1993 seura oli mukana kolmen muun metsästysseuran kanssa perustamassa Sotkamon ensimmäistä hirvenmetsästyksen yhteislupa-aluetta.

"Silloin napinaa kuului, mutta tahtotila oli seurojen kesken niin vahva, että lupa-alue perustettiin", muistelee Kari Mulari. Seuran metsästysmailla on myös Sotkamon vanhin riistakolmio, jota on kierretty kesällä ja talvella 33 vuoden ajan.

Tuikka muistuttaa, että mitään muutoksia tai toimintaa ei tehdä missään seurassa yksin, vaan yhdessä. Seura on yhtä kuin sen jäsenistö.

Avoimen jäsenpolitiikan lisäksi 10 000 hehtaaria metsästysmaita Etelä-Sotkamossa ovat vetovoimatekijä. Maista yli 7 000 hehtaaria on vuokrattu metsäyhtiö Tornatorilta.

REIJO HAUKIA
Ukonjoen varressa oleva kota on Laakajärven Riistamiesten rakentama ja ylläpitämä, ja se on kaikkien käytössä, sillä ovea ei lukita.
Lue lisää

Riistakamera tallensi tilanteen Nivalassa: Hirviemä yrittää suojata kaksosvasoja susilta

Lukijalta: Virossa sudet pysyvät metsissä ja kansa on tyytyväinen, vaikka susitiheys on moninkertainen Suomeen verrattuna

Susi Virossa ja Suomessa

"Harvinainen tapaus", sanoo poliisi – Oulun seudun susikanta pieneni yhdellä yksilöllä lauantaiyönä