Erä

Sorsajahti alkaa tänään – yleistenkin riistasorsalajien metsästykseen tarvitaan tänä vuonna malttia, muistuttavat Metsästäjäliitto ja BirdLife

Valtakunnallisten vesilintulaskentojen perusteella runsaimpien riistasorsien, eli sinisorsan, tavin ja telkän pesimäkannat olivat viime vuotta alhaisemmat. Taantuvien lajien metsästystä tulisi välttää.
Lari Lievonen
Vastuullisella vesilinnustajalla on jahdissa apuna noutava koira.

Vesilintujen metsästys alkaa torstaina klo 12.00. BirdLife Suomi ja Metsästäjäliitto muistuttavat yhteistiedotteessaan lajintunnistuksen tärkeydestä ja kehottavat välttämään taantuvien lajien metsästystä.

Monen Suomessa tärkeän riistavesilinnun kanta on taantunut koko 2000-luvun ajan. Suuri osa vesilintulajeista on nykyisin uhanalaisia. Huoli taantuneista lajeista yhdistää Metsästäjäliittoa ja BirdLifea.

Valtakunnallisten vesilintulaskentojen perusteella runsaimpien riistasorsien sinisorsan, tavin ja telkän pesimäkannat olivat viime vuotta alhaisemmat. Yleistenkin lajien metsästykseen tarvitaan siis malttia, todetaan järjestöjen tiedotteessa. Lämpimästä alkukeväästä hyötyneen sinisorsan poikastuotto oli kuitenkin hyvä.

"Metsästäjien kannattaa keskittyä metsästystä hyvin kestäviin lajeihin, jollainen tällä hetkellä on lähinnä sinisorsa", sanoo Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors.

Maltti pitää olla mukana erityisesti viljaruokinnoilta metsästettäessä. Metsästystilastoinnin parantamiseksi järjestöt toivovat kaikkien metsästäjien ilmoittavan saaliinsa Oma riista -palveluun.

Riistavesilinnuista punasotka on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi, tukkasotka, haahka ja nokikana erittäin uhanalaisiksi sekä taigametsähanhi, haapana, jouhisorsa ja heinätavi vaarantuneiksi.

"Useimpien riistavesilintulajien kanta ei edelleenkään osoita elpymisen merkkejä, ja niiden poikastuotto on huono. Vähenevä ja huonosti tuottava kanta ei kestä lisäkuolleisuutta. Siksi taantuvien lajien metsästystä on vältettävä", kertoo BirdLifen suojeluasiantuntija Tero Toivanen.

Kosteikkojen katoaminen ja umpeenkasvu on johtanut monien vesilintujen vähenemiseen.

Tällä hetkellä kosteikkoja kunnostetaan sekä ympäristöministeriön Helmi-ohjelmassa että maa- ja metsätalousministeriön Sotka-hankkeessa.

Sotka-hankkeessa kehitetään myös vapaaehtoispohjalta häirintävapaiden levähdysalueiden verkostoa turvaamaan vesilintujen valmistautumista syysmuuttoa varten. Alueverkostoa kehitetään BirdLife Suomen ja Metsästäjäliiton yhteistyönä.

"Muista maista saadut kokemukset osoittavat, että saalismääristä ei välttämättä jouduta tinkimään, vaikka tietyt alueet varataankin lintujen levähdysalueiksi", Grenfors Metsästäjäliitosta kertoo.

"Levähdysalueverkoston luomisen vastapainoksi pyritään rakentamaan myös korvaavia metsästyskosteikoita lähiympäristöön."

 

Punasotkan lisäksi tukkakoskelon metsästys sekä haahkan syysmetsästys on tänä vuonna kielletty maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.

Allin metsästys on kielletty sisämaassa, ja merialueilla sitä on rajoitettu saaliskiintiöin. Metsähanhea saa metsästää 27.8. asti Lapissa ja loka–marraskuussa kaakkoisessa Suomessa. Meri- ja metsähanhen metsästystä on lisäksi rajoitettu saaliskiintiöin.

Lakisääteinen saalisilmoitus on tehtävä metsähanhesta, haapanasta, jouhisorsasta, heinätavista, lapasorsasta, tukkasotkasta, allista, isokoskelosta sekä nokikanasta. Lisäksi velvollisuus koskee punasotkaa, haahkaa ja tukkakoskeloa, jotka ovat määräaikaisessa metsästyskiellossa.

Lue lisää

Vesilintujen teholaskennoilla yritetään selvittää syitä sorsamäärien vähentymiselle

Video: Nina Pärssinen avasi sorsastuskauden yhdessä 3-vuotiaan koiransa kanssa – "Tämä oli mahtava juttu Ainolle"

Mäntyharjulla yritys rahoitti kosteikon perustamisen – 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä kylpyhuonevalmistaja kannustaa muitakin yrityksiä vastuullisuus- ja ympäristötekoihin

Vesilintuparien laskenta on alkanut – parit lasketaan kahdesti alkukesästä ja poikueet myöhemmin