Erä

Kansalaisaloite suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamiseksi avautui tänään – allekirjoituksia kertynyt vajaa 3 000

Maa- ja metsätaloustuottajien järjestöt MTK ja SLC, Metsästäjäliitto ja monet metsästyskoirajärjestöt vetoavat aloitteella kaikkiin niihin, jotka kokevat nykyisen susitilanteen kestämättömäksi.
Markku Vuorikari
Kuvituskuva Ähtärin eläinpuistosta.

Kansalaisaloite suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisesta ja susivahinkojen estämisestä on avautunut Kansalaisaloite.fi -verkkopalvelussa, tiedottaa Metsästäjäliitto.

"Kansalaisaloitteen tarkoitus on turvata sekä taajamissa että taajamien ulkopuolella asuvien ihmisten arki ja elinkeinot, mutta taata myös kotieläinten, tuotantoeläinten ja metsästyskoirien turvallisuus."

Maa- ja metsätaloustuottajien järjestöt MTK ja SLC, Metsästäjäliitto ja monet metsästyskoirajärjestöt vetoavat kaikkia, jotka kokevat nykyisen susitilanteen kestämättömäksi allekirjoittamaan kansalaisaloitteen. Aloite suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisesta löytyy täältä.

Kansalaisaloitteen voi allekirjoittaa suoraan verkossa tai lomakkeen voi myös tulostaa paperille ja lähettää postitse, ohjeistaa Metsästäjäliitto.

Kannanhoidollisen metsästyksen tavoitteena ei ole kaikkien susien hävittäminen, vaan susikannan laskeminen yhteiskunnallisesti siedettävälle tasolle, perustellaan aloitetta.

Metsästyksen tavoitteena on ennen kaikkea vähentää susien metsästyskoirille ja kotieläimille aiheuttamia vahinkoja sekä pitää sudet ihmisarkoina ja poissa ihmisasutuksen läheltä.

"Kannanhoidollisen metsästyksen käynnistämisellä on kiire. Susien ihmisarkuus on vähenemässä. Lampaisiin kohdistuneita hyökkäyksiä on tapahtunut tänä kesänä jo lukuisia", sanoo MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskinen.

Aloitteessa vaaditaan myös sitä, että Luonnonvarakeskuksella on oltava riittävät resurssit susikannan luotettavaan arviointiin ja tarpeelliset ripeällä aikataululla käyttöönotettavat laitteistot nopean, nykyistä kattavamman DNA-analyysin tekemiseksi tarkemman susien kanta-arvion laatimiseksi.

Suomen susikannan arviointiin tulee saada lisää ymmärrettävyyttä ja läpinäkyvyyttä. Kanta-arviointiprosessiin tulee saada mukaan havainnoitsijoiden ja tutkimuslaitoksen lisäksi kolmas, ulkopuolinen taho todentamaan kaikkien varmistettujen susihavaintotietojen päätyminen osaksi kanta-arviota.

"Kannanhoidollisessa metsästyksessä ei ikinä ole kyse eläinlajin hävittämisestä. Tämä kansalaisaloite on rakentava aloite Suomen susikannan hoitamiseksi kestävästi", muistuttaa Mickel Nyström, ruotsinkielisen tuottajajärjestön SLC:n varapuheenjohtaja.

Metsästyskaudesta on susitilanteen kannalta tulossa vaikea. Metsästäjillä on koiriensa ja koko koirametsästyskulttuurin puolesta hätä ja siksi Metsästäjäliitossa ja monissa metsästyskoirajärjestöissä on katsottu tarpeelliseksi ryhtyä toimenpiteisiin.

"Metsästäjille on annettu valtuutus toteuttaa hirven kannanhoidollinen metsästys. Suomessa on jo alueita, joilla ei voida susivaaran vuoksi koirilla metsästää. Susi ei pysty säätelemään hirvikantaa toivotulla tasolla, jolloin uhkana on liikennevahinkojen sekä taimikkotuhojen kasvu ja SRVA-toiminnan vaikeutuminen", sanoo Suomen Pystykorvajärjestön puheenjohtaja Pentti Isoviita.


Lue lisää aiheesta:

Tuleva syksy ilman susien pantaseurantaa hirvittää metsästysseuran puheenjohtajaa Etelä-Sotkamon Laakajärvellä

Petojen kanta-arviot laskettu – susihavainnoista pitäisi ilmoittaa paremmin metsästäjille

Metsästäjäliitto: Susikannan kasvu on havaittu kentältä tulleen runsaan palautteenkin kautta – on riski, että syksyllä syntyy susikonflikteja

Lue lisää

Suomi, Ruotsi ja Norja syventävät yhteistyötä susiasioissa – tavoitteena muun muassa yhtenäistää kannanseurantamenetelmiä

Sudet tappoivat metsästyskoiran ja useita kanoja Pieksämäellä – poliisi antoi karkotusmääräyksen

Video: Maanviljelijän susihavainto sai ikävän käänteen: "Kissa lähti"

Sähkön siirtohintojen hillitsemistä vaativa kansalaisaloite kerännyt jo 20 000 nimeä