Erä

Suomussalmelaiset veljekset ovat nuoria, mutta jo kokeneita metsästäjiä – jahtikausi alkoi kyyhkyillä ja jatkuu hirvillä

15-, 13- ja 12-vuotiaista pojista kaksi vanhinta on ampunut yhteensä jo viisi hirveä.
Hannu Huttu
Alle 15-vuotiaat metsästävät aina aikuisen valvonnassa. Aapo Moilanen ampui toisen hirvensä, yksinäisen hirvilehmän vuonna 2018 isän Arvo Moilasen seuratessa vieressä.

On lokakuun toinen lauantai­aamu ja vielä täysin pimeää. Suomussalmen Ala-Näljängässä sijaitsevalle metsästysmajalle Vattulan pirttiin kokoontuu oransseihin pukeutunutta porukkaa. Hirvenmetsästyskausi alkaa tänään.

Hirviporukoiden ukkoutuessa on hienoa huomata seinän vieressä kiertävältä penkiltä kolme nuorta miestä: 15-vuotias Arttu, 13-vuotias Aapo ja 12-vuotias Aatu Moilanen.

Veljeksillä on nuoresta iästään huolimatta runsaasti kokemusta metsästyksestä. Kaikilla on metsästyskortti ja hirvikoe suoritettuna.

Arttu on ampunut myös karhukokeen.

Nuoret metsästäjät ovat aloittaneet kauden jo elokuun kymmenes päivä kyyhkyn metsästyksellä.

Seuraavia metsästyskohteita ovat olleet sorsat, sitten kanalinnut ja nyt hirvi. Hirvenkaatoja Artulla on jo kolme ja Aapolla kaksi.

Majalla käydään läpi metsästyksen sääntöjä ja ohjeita metsästyksenjohtajan Tomi Väisänen johdolla. Koiratutkaohjelmat laitetaan ajan tasalle ja hirviporukka jaetaan pienempiin koiraryhmiin.

Vaikka asutaan vielä koronan tavoittamattomalla alueella, hirvipeijaiset päätetään jättää tänä vuonna varmuuden vuoksi järjestämättä. Aika menee kuin huomaamatta niitä näitä jutellessa, kunnes joku havahtuu, että metsällekin voisi jo varmaan lähteä.

Porukan tehdessä lähtöä Tomi antaa vielä viimeisen ohjeen: ”Tilanteesta saa ampua vain yhden eläimen, mutta taitaapa se olla kaikille jo itsestäänselvyys.”

Aatu, Arttu ja Aapo Moilasen perheessä asuu kaksi norjanharmaata hirvikoiraa, joista kuvassa Pablo.

Arttu, Aapo ja Aatu lähtevät isänsä Arvo Moilasen mukaan ja suuntaavat kohti muutaman kilometrin päässä sijaitsevaa kotia. Kotona odottavat norjanharmaat hirvikoirat kymmenvuotias veteraani Jermu ja vajaa parivuotias Pablo.

Arvo löytää Jermun heti talon pihasta. Pablo otetaan mukaan, ja matka jatkuu lähelle Näljänkäjärveä, jossa Aapo laittaa Pablon taipaleelle. Ryhmään kuuluu myös Harjavallasta kotikuntaan jokavuotiselle parin viikon metsästyslomalle saapunut Virpi Heikkinen.

Sitten odotetaan ja seurataan kännyköistä koirien liikkeitä. On aikaa istua tervastulilla ja syödä eväitä. ”Taitaa Jermu olla jäljillä”, tuumaa Arvo.

Koira on kiertänyt jo monet maisemat ja etenee määrä­tietoisesti. Toisaalla Isossa Raatevaarassa Tommi Hutun jämtlanninpystykorvan Aken tutka näyttää punaista. Siellä on haukku päällä.

Arttu Moilanen on matkalla hirvihaukulle. Hän tarkastaa koiran sijainnin vielä paikannusohjelmiston kautta.

Jermu on ylittänyt Näljänkäjoen ja pian sen jälkeen alkaa haukku. Hirvi jää haukkuun löytöpaikalle. Tuuli käy lounaasta, joten lähestymissuunta haukulle tuulen alta on selvä.

”Menetkö Arttu haukulle?” Arvo kysyy. Arttua ei tarvitse houkutella.

Haukun tuntumaan puolen kilometrin päähän pääsee sopivasti autolla. Loppumatka ajellaan hiljakseen eikä autosta noustessa ovia paukutella.

Arttu laittaa repun selkään ja lataa tottuneesti aseen. Kaikki liikkeet pitää tehdä harkiten äänettömästi. Parisataa metriä haukusta maasto muuttuu vaikeakulkuisemmaksi. On vesakkoa ja kuivuneita raivuutähteitä. Jokainen askel pitää ottaa harkiten.

Tutka näyttää kahdeksaakymmentä metriä koiraan, kun hirvi lähtee rytinällä karkuun.

”Yksinäinen hirvi”, Arttu sanoo. Seuraamme tutkasta, kun Jermu seuraa jälkeä. Se luovuttaa sopivasti lähellä Puolangan rajaa. Koiravanhukselle tuli ihan täysi päivä.

Sillä välin Tommi on saanut hirvisonnin nurin. Majalla odottavat nylkyhommat, joihin pojat ottavat mielellään osaa.

Tommi Hutun ampuma hirvisonni on kyydissä ja porukan hirvijahtikausi avattu.

Lue lisää

Sudet ovat tappaneet tai vahingoittaneet ainakin 20 koiraa – hirviporukat odottavat kuumeisesti lunta maahan

Koirattomalla passimiehelläkin olisi hyvä olla talutushihna taskussa – "Kytke koira, sido se puuhun kiinni ja ammu vasta sen jälkeen hirven lopetuslaukaus"

Hirvikoiran omistaja viettää yksin maastossa satoja tunteja ja käyttää harrastukseen tuhansia euroja rahaa

Kommentti: Johtopäätöksiä riistalaukauksen hyvyydestä tai huonoudesta ei pysty tekemään vain lyhyen Facebook-videon perusteella