Erä

Ahmoja saa metsästää enintään kahdeksan – tavoitteena on suojata poroelinkeinoa, ahman tappamia poroja on ilmoitettu jo lähes 3 300

Kaikkien porovahinkojen arvioidaan nousevan 10,7 miljoonaan euroon kasvaneiden ahmavahinkojen takia. EU:n maksukatto rajoittaa porovahingoista maksettavat korvaukset 10 miljoonaan euroon.
Jouni Turunen
Vuoden 2020 helmikuussa ahmoja arvioitiin olevan 385–390.

Ahmoja voidaan metsästää enintään kahdeksan kuluvana metsästysvuonna. Poikkeuslupia haetaan Suomen riistakeskukselta, tiedottaa maa- ja metsätalousministeriö (MMM).

Ministeriön mukaan tarkoituksena on suojata poroelinkeinoa, jolle ahmat aiheuttavat merkittäviä vahinkoja. MMM:n antama asetus astuu voimaan tänään tiistaina.

Asetuksen kahdeksan ahman ampumisen ei arvioida heikentävän ahman suojelutasoa tai hidastavan kannan kasvua. Ahmojen metsästys on tarkoitus toteuttaa ennen helmikuuta, jolloin alkaa tavallisesti ahmojen lisääntymisaika.

Vuoden 2020 helmikuussa ahmoja arvioitiin olevan 385–390, kun vuonna 2017 luku oli 220–250.

Suomen ahmakanta on kasvanut noin kymmenkertaiseksi siitä, mitä se oli 1990-luvun alussa. Lisäksi Suomen kanta on osa Skandinavian elinvoimaista, yli tuhannen ahman populaatiota sekä Venäjän noin 1 500 yksilön populaatiota.

Ahman tappamia poroja on vuonna 2020 ilmoitettu jo lähes 3 300, kun viime vuonna määrä oli 2 150. Ahmavahinkojen ennakoidaan nousevan edellisvuoden 4,1 miljoonasta 6,7 miljoonaan euroon.

Kaikkien porovahinkojen arvioidaan nousevan 10,7 miljoonaan euroon, kun vuonna 2019 määrä oli 6,9 miljoonaa euroa, kerrotaan ministeriön tiedotteessa.

Kasvu aiheutuu ahmojen aiheuttamista vahingoista.

EU:n maksukatto rajoittaa kuitenkin porovahingoista maksettavat korvaukset 10 miljoonaan euroon, joten porovahinkoja ei todennäköisesti pystytä korvaamaan täysimääräisinä.

Ahman aiheuttamien porovahinkojen korvaamisessa on toistuvasti esitetty siirtymistä Ruotsissa käytössä olevaan reviiripohjaiseen korvausjärjestelmään. Reviiripohjaista korvausjärjestelmää vastustetaan laajasti poronhoitoalueen paliskunnissa, todetaan ministeriön tiedotteessa.

"Korvausjärjestelmän vaihtaminen ei kuitenkaan vähennä ahmojen aiheuttamia vahinkoja, eikä se ole Ruotsissakaan poistanut tarvetta vahinkoperusteisten poikkeuslupien myöntämiseen."

Pohjois-Suomessa on paljon kansallispuistoja sekä laajoja luonnonsuojelu- ja Natura-alueita, joissa myös suurpetojen metsästys on mahdollista. Näillä alueilla ahman aiheuttamat porovahingot ovat olleet suurimmat.

Metsästyksen kohdistuessa Natura 2000 –alueelle ja sen suojeluperusteena olevaan ahmaan, tulee pyynnin vaikutukset alueen ahmakantaan arvioida luonnonsuojelulain 65 pykälän mukaisesti.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi viime keväänä ratkaisunsa kahdesta Enontekiölle myönnetystä poikkeusluvasta, joista Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri valitti.

Päätöksessään KHO toteaa, riistakeskus ei ollut asianmukaisesti arvioinut poikkeusluvalla sallitun pyynnin vaikutusta Natura-kohteiden ahmakantaan.

Ahma oli Natura-kohteiden suojeluperusteena oleva laji ja luontodirektiivin liitteen II ensisijaisesti suojeltava laji.

Ministeriön tiedotteessa todetaan, että Suomen riistakeskuksen on valvottava, että tällainen arviointi tehdään ja lisäksi pyydettävä arvioinnista lausunto ely-keskukselta sekä luonnonsuojelualueen haltijalta.

Lue lisää:

Ahmamäärä on kasvanut noin kymmenkertaiseksi 1990-luvun alkupuoleen verrattuna

Ahman pyyntiin myönnetyt kaksi poikkeuslupaa olivat korkeimman hallinto-oikeuden mukaan lainvastaisia, koska Natura-arviointi puuttui

Lue lisää

Kolmen ahman tappamiseen myönnettiin poikkeusluvat Kainuuseen ja Lappiin

GTK: Laajoista malminetsinnöistä ani harva johtaa kaivoksen perustamiseen – "Olisiko oikein, että kaikki rikasteet tuotaisiin muualta, kuten Kongosta?" kysyy geologi

Sananvaihto pedoista poteroitunutta ja kärkevää – tutkijat kaipaavat kiihkotonta keskustelua petojen roolista poronhoitoalueen ekosysteemeissä

Hallinto-oikeus asetti Tohmajärven sudenkaatoluvan tänään toimeenpanokieltoon – susi ehdittiin ampua jo eilen