Erä

Polvijärveläinen emolehmätuottaja kannustaa hakemaan uusia poikkeuslupia valkoposkihanhille kevääksi – "tiloilla tulee olla päätäntävalta pelloistaan"

Uusia lupia perustellaan maatilojen toiminnan, talouden, rehuomavaraisuuden sekä eläinten hyvinvoinnin ja terveyden turvaamisella.
Lari Lievonen
Varsinais-Suomen ely-keskus myönsi tiloille poikkeuslupia valkoposkihanhien häirintään syysmuuttojen ajalle vuosille 2020 ja 2021. Karkotustoimia rajoitettiin sekä kiellettiin luonnonsuojelualueiden sekä maakunnallisesti tärkeiden lintualueiden läheisyydessä.

Varsinais-Suomen ely-keskus myönsi tiloille poikkeuslupia valkoposkihanhien häirintään syysmuuttojen ajalle vuosina 2020 ja 2021.

Monille tuottajille tuli yllätyksenä, että karkotustoimia rajoitettiin ja kiellettiin luonnonsuojelualueiden sekä maakunnallisesti tärkeiden lintualueiden läheisyydessä.

Kevätkarkotuksia on tehtävä ääneti, sillä häirintäkeinoista jätettiin pois voimakkaat äänikarkotteet ja ampuminen.

”Jäljelle jäävien keinojen vaikutus hanhien käyttäytymiseen on olematon ja lyhytkestoinen. Päätökset tehtiin hanhien etu ja luonnonsuojelulaki edellä, maatilojen ahdinko oli toisarvoista”, moittii polvijärveläinen emolehmätuottaja Seppo Laasonen.

Hän kertoo, että tilanteesta on käyty lukemattomia keskusteluja tuottajien ja päättäjien kanssa. Syntyi ajatus hakea keväälle uusia poikkeuslupia valkoposkien karkottamiseen.

”Nyt poikkeuslupaa haetaan maatilojen toiminnan, talouden, rehuomavaraisuuden sekä eläinten hyvinvoinnin ja terveyden turvaamiseksi. Tilanteeseen on saatava muutos.”

Laasonen toivoo, että mahdollisimman moni itäsuomalainen tila, etenkin karjatila, hakisi keväälle poikkeuslupaa.

Sähköiseen lupahakemukseen on saatavilla valmis liite, jossa hakemusta perustellaan tilan toimintojen kannalta. Liite on toimitettu maakuntien maaseutusihteereille eteenpäin jaettaviksi.

Samassa haetaan myös lupaa käyttää ammuttuja valkoposkihanhia ruokana.

Olennaisinta on hakea lupaa juuri niille peltolohkoille, jotka ovat tilan toiminnalle tärkeimpiä. On myös perusteltua hakea lupaa koko alalle, jos kaikki pellot ovat tärkeitä ja rehuomavaraisuus ei muuten täyty.

”Tiloilla tulee olla päätäntävalta omista pelloistaan. Täydentävät ehdot velvoittavat estämään lintujen ulosteen pääsyn rehuihin, ja luomuehdot velvoittavat laiduntamaan karjaa laidunkaudella joka päivä. Ehtojen täyttäminen on vaikeaa, jos tehokkaita karkotustoimia ei ole.”

Lupia olisi tarkoitus hakea tilakohtaisesti, ei yhteislupina. Lupapäätös maksaa 150 euroa.

Käsittelyaika on kolmesta neljään kuukautta, eli hakemukset tulisi olla perillä joulukuun puoleen väliin mennessä, jotta päätökset ehtisivät ennen kevättä.

Lue lisää:

Maanomistajat jäivät ilman suoraa tietoa maidensa kuulumisesta maakunnallisesti tärkeisiin lintualueisiin – lintuyhdistykset kokosivat tiedot vapaaehtoisvoimin

Valkoposkihanhien häirintää rajoitettiin – suuri hakemusmäärä pakotti aluerajauksiin, jotta linnuilla on myös häiriöttömiä levähdysalueita

Hanhinyrkin tavoittelemat lintupellot haukkaisivat ison loven viljelyalaan muuttoreitin varrella

Lue lisää

Energiateollisuus kritisoi luonnonsuojelulain valmistelua: "Ympäristöministeriön esitys on riittämätön tehokkaan, toimivan ja ennakoitavan lainsäädännön perusteeksi"

MTK ja Metsäteollisuus harmittelevat luonnonsuojelulain heikkoa valmistelua

Luonnonsuojeluliitto patistaa hallitusta keskeneräisten lakien valmisteluun

Hallinto-oikeus hylkäsi luonnonsuojeluliiton valituksen Tohmajärven hanhiluvasta – 12 viljelijän lupa oli ensimmäinen viime toukokuussa myönnetty ampumislupa