Erä

Video: Dreeverien suosio on kasvussa – "Siinä yhdistyvät rauhallisuus ja toisaalta kova metsästysinto"

Dreeverien SM-kisassa mitataan koiran ylösottokykyä ja ajotaitoa.

Dreeverien suosio Suomessa on kasvamaan päin. Eikä ihme, sillä tuo monipuolinen rotu sai viime vuonna lisää hyötykäyttöä, kun dreeverille sallittiin valkohäntäpeuran ajometsästys. Dreeveristit julistavat myös koiran käytännöllisyyden sanomaa. He kaikki nimittäin vakuuttavat rodun olevan erinomaisen soveltuva myös helliteltäväksi perhekoiraksi, myös kerrostaloasuntoon. Eikä kaikkia dreevereitä suinkaan viedä metsälle ollenkaan.

Dreeveriyhdistyksen puheenjohtaja Jouko Mustonen iloitsee siitä, että tänä vuonna on saatu yli 200 uutta jäsentä. SM-kisoihin on kutsuttu 12 koiraa tulostason perusteella. Puheenjohtaja Mustosen mielestä taso on erinomainen. Ja kisan kolmastoista koira on edellinen mestari.

"Pienin pistemäärä, jolla nyt pääsi kisoihin, oli 200, aikaisemmin se on ollut noin 230, jostain syystä pistemäärä on vähän pienentynyt", hän kuitenkin toteaa.

Valkohäntäpeuran ajaminen on kilpailussa uusi asia. “Sorkan” ajaminen, kuten täällä sanotaan, on joillekin koirille etu, toisille harmi. Tuomarityöhön se aiheuttaa haasteita sen vuoksi, että “sorkka” juoksee helposti niin kauas, että haukku ei kuulu ilmateitse. Ja pannan kautta kuultu haukku ei riitä.

"Jäsenten kesken puidaan nyt sitä, pitäisikö olla sorkkakisat erikseen ja jäniskisat erikseen, sanoo Mustonen.

SM-kisassa saa ajaa nyt kuutta eri eläintä. Helposti keksii vain viisi. Mikähän on numero kuusi? No sehän on tietenkin kuusipeura. Sallitut ajoeläimet ovat siis: jänis, rusakko, kettu, kauris, valkohäntäkauris ja kuusipeura. Metsästyskäytössä voi nykyään käyttää dreeveriä myös hirven ja villisian ajamiseen. Virallisessa rotumääritelmässäkin dreeveri kuvataan sanoin “all around” –kaikki onnistuu siis.

"Itse ihastuin aikanaan dreeveriin siksi, että siinä yhdistyvät rauhallisuus ja toisaalta kova metsästysinto. Tämä sai vaihtamaan suomenajokoirasta dreeveriin", Jouko Mustonen muistelee.

SM-kisassa mitataan koiran ylösottokykyä ja ajotaitoa. Näitä arvioidaan todellista osaamista vaativalla tavalla. Joka koiraa seuraa katseella ja kuuntelemalla kaksi tuomaria. Heidän yksityiskohtaisen raportointinsa perusteella lasketaan yhteispisteet.

Videolla seuraamme kisan nuorimpiin ohjaajiin kuuluvan Rasmus Saaren ja Remu- koiran toimintaa. Remulla rokkaa ensimmäisenä päivänä hienosti, mutta seuraava päivä on karumpi. Saammepa ajoeläimenkin, tällä kertaa jäniksen, kameralle taltioitua parikin kertaa.

Palkintoja jaetaan näissäkin kisoissa paljon ja monista erilaisista ansioista, mutta päävoitto menee kovimmalle kokonaissuorittajalle. Se oli tänä vuonna Karijoonhiiren Kajo, joka tuotti omistajalleen Aulis Laurilalle voiton riemun.

Lue lisää

Video: Jahtipäällikkö Patrik Lindfors kertoo, mitä erityistä on villisian metsästyksessä, jos se tehdään kyttäysmenetelmällä

Video: Aki Kosusen evästauon alku sai erikoisen käänteen, kun metsäkoneen valokeilaan käveli ihka oikea susi – "Kai se uteliaisuuttaan tuli paikalle"

Video: Joni Kinnusen kettujahti meni ikävällä tavalla pieleen, kun panos räjähti aseen sisällä

Video: Joni Kinnusen kettujahti muuttui väärällä tavalla jännittäväksi, kun Viki-koira lähti ketun perässä meren jäälle – seisontahaukuksi muuttunut ajo sai kuin saikin onnellisen päätöksen