Tänä vuonna sudet ja valkoposkihanhet saivat kansalaiset aktiivisiksi monellakin tapaa.
Valkoposkihanhien kevätmuuton alettua toukokuussa avattiin myös kansalaisaloite, jossa vaadittiin valkoposkihanhien rajoitetun metsästyksen sallimista. Aloite keräsi vaaditut 50 000 allekirjoitusta kuukaudessa.
Ennätyksellisen suuri valkoposkihanhien muuttokarja pakotti maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) ja ympäristöministeri Krista Mikkosen (vihr.) vierailulle Kiteelle toukokuussa ja tapaamaan alueen viljelijöitä.
Vierailun aikaan päämuutto oli jo ohi, jäljellä lyhyeksi kalutut sekä kellastuneet nurmet ja täydennyskylvöä odottavat peltolohkot. Vierailun seurauksena syntyi kuitenkin valkoposkihanhiongelmaan pureutunut työryhmä, joka nimettiin hanhinyrkiksi.
Keskustelu valkoposkista ja viljelysvahinkojen torjumisesta kävi kuumana. Ministeri Mikkonen puhui hanhipeltojen puolesta ja Leppä metsästyksen.
Ympäristöministeriö halusi siirtää valkoposkihanhet luonnonsuojelulain alaisuudesta metsästyslakiin ja riistalajiksi. Samalla vastuu lajista siirtyisi maa- ja metsätalousministeriölle (MMM).
MMM:lle tämä ei käynyt. Ministeriössä uskotaan, että lajin siirtäminen metsästyslain alaisuuteen jättäisi viljelijät ilman korvauksia satovahingoista.
Hanhinyrkki sai työskentelyaikaa elokuun loppuun asti. Viljelijöillä ei ollut odotuksia nyrkin toimenpide-ehdotusten suhteen. Korvauksia kevätmuuton satovahingoista haettiin lähes kolmen miljoonan euron verran.
Nyrkin ehdotuksista ainoastaan karkotus- ja tappolupien hakeminen sekä myöntö ehtivät realisoitua syksyn aikana. Myönnettyjen lupien suuri määrä aiheutti myös ongelmia, sillä karkottamista ja tappamista eri alueilla jouduttiin suojeluvelvoitteiden vuoksi rajaamaan.
Viljelijät ovat jo aloittaneet varautumiseen kevätmuuttoon. Tarkoituksena on hakea uusia poikkeuslupia maatilojen toiminnan, rehuomavaraisuuden sekä eläinten hyvinvoinnin ja terveyden turvaamiseksi.
Samanaikaisesti hanhinyrkin ulostulon kanssa avattiin susien kannanhoidollista metsästystä vaativa kansalaisaloite elokuun lopussa. Aloite keräsi vaadittavat 50 000 allekirjoitusta ennätysajassa, noin viikossa.
MMM käynnisti suden kannanhoidollisen metsästyksen suunnittelu ja määrittely -hankkeen jo tammikuussa. Marraskuussa ministeriö tiedotti, että tavoite suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamiseksi nytkähtää vihdoin eteenpäin.
Ministeri Lepän mukaan, jos kaikki etenee suunnitelmien mukaan, kannanhoidollinen metsästys voisi olla mahdollista 2021–2022 talvella.
Seuraava askel matkalla kannanhoidollisen metsästyksen sallimiseksi on suden suotuisan suojelutason määrittely. Määrittelyn on tarkoitus olla valmis ensi vuoden syksyllä.
Marraskuussa selvisi Euroopan parlamentissa tehtyjen äänestysten jälkeen, että lyijyhaulien käyttö ja hallussapito tullaan kieltämään Euroopan unionin kosteikkoalueilla.
Kosteikkojen lyijyhaulikiellon lisäksi vireillä on lyijyn totaalikielto. Esitys lyijyn totaalikiellosta metsästyksessä, urheiluammunnassa ja kalastuksessa valmistunee tammikuussa.
Lue lisää susista:
Väitöstutkimus: Susien vapaa ja rajaton tappaminen 1800- ja 1900-luvuilla ei ratkaissut ongelmia
Lue lisää valkoposkihanhista:
Valkoposkihanhien häirintälupia on myönnetty kattavasti – häirintä ei vain enää tehoa
Lue lisää lyijystä: