Erä

Meritaimen lisääntyi menestyksekkäästi – poikastiheydet paikoin ennätyssuuria

Meritaimenen lisääntymismahdollisuuksia Suomenlahdella ovat parantaneet runsassateiset syksyt, elinympäristöjen kunnostukset ja kalastuskuolevuuden pieneneminen.
Jaana Kankaanpää
Monissa kaupunkipuroissa taimen on saatu lisääntymään uusissa elinympäristöissä esimerkiksi istuttamalla sitä sellaisiin puroihin, joissa taimenta ei ole aikaisemmin esiintynyt.

Uhanalainen meritaimen lisääntyi viime vuonna menestyksekkäästi Suomenlahdella, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke).

Poikastiheydet olivat paikoin ennätyksellisen suuria. Meritaimenen kantoja seurataan sähkökoekalastuksilla, joissa poikaset otetaan kiinni, nukutetaan ja vapautetaan virkoamisen jälkeen vahingoittumattomina takaisin jokeen.

Meritaimenen lisääntymismahdollisuuksia Suomenlahdella ovat parantaneet runsassateiset syksyt, elinympäristöjen kunnostukset ja kalastuskuolevuuden pieneneminen.

"Meritaimenen menestys riippuu monesta tekijästä, mutta lajin elinvoimaisuuden kannalta on rohkaisevaa, että Suomenlahdella lisääntyminen on elpynyt. Elinympäristökunnostusten lisäksi myös sateiden aiheuttamat runsaat virtaamat sekä kalastuksen säätely ovat edesauttaneet lisääntymistä", kertoo tutkija Ari Saura Luonnonvarakeskuksesta.

Luonnonvarainen meritaimen on erittäin uhanalainen laji. Sen alkuperäisten kantojen tila vaihtelee jokikohtaisesti.

Menestystä haittaavat taajaan asutuilla seuduilla taimenjokia ja -puroja uhkaavat erilaiset maankäyttömuodot sekä jätevesien satunnaispäästöt.

Luonnossa syntyneet meritaimenet ovat kalastuslain mukaan rauhoitettuja.

"Kalastuksen tarpeisiin istutetuista taimenista luonnossa syntyneet erottaa siitä, että niillä on rasvaevä. Istutetuilta taimenilta rasvaevä on leikattu pois", Saura opastaa.

Pohjanlahdella meritaimenen lisääntyminen on Suomenlahtea heikompaa.

Taimenen poikastiheydet ovat kehittyneet myönteisimmin Isojoella, missä viime syksyn koekalastuksissa havaittiin seurantahistorian toiseksi korkein keskimääräinen tiheys. Myös vaelluspoikasmäärien ja nousukalojen seurantojen perusteella Isojoen meritaimenkanta on hiljalleen vahvistumassa.

Lestijoen taimenkanta on edelleen Suomen meritaimenkannoista selvästi heikoimmassa tilassa. Viime vuosina siellä on kuitenkin havaittu aiempaa useammin poikasia.

Tornionjoen poikastiheydet ovat olleet 2000-luvun alusta lähtien korkeampia kuin 1980- ja 1990-luvuilla. Kutukaloja ja niistä syntyviä poikasia on kuitenkin yhä vähän suhteessa lisääntymisalueiden määrään ja tuotantopotentiaaliin.

Taimenia nousee seurantojen mukaan jokeen sekä keväällä että syksyllä. Keväällä jokeen nousevat taimenet kutevat saman vuoden syksyllä.

"Syksyllä nousevat puolestaan talvehtivat joessa ja joko jatkavat seuraavana keväänä kutuvaellustaan kohti lisääntymisalueita tai palaavat kutematta takaisin merelle. Suurikokoiset merellä syönnösvaelluksella käyneet taimenet nousevat kudulle pieniinkin puroihin, mikä korostaa niiden merkitystä taimenkantojen hyvinvoinnille", Luken vaelluskaloihin erikoistunut asiantuntija Ville Vähä muistuttaa.

Lue myös:

Katso video: Taimenten lemmenleikit vetävät yleisöä keskellä kaupunkia

Uhanalainen taimen kutee ja lisääntyy WWF:n ja K-ryhmän kunnostamissa virtavesissä

Lue lisää

Luonnonvarakeskuksen työntekijät välttyvät susipannoituksia koskevilta syytteiltä – syyttäjä ei löytänyt perusteita syyllisyyden tueksi

Hirvikanta pieneni noin kymmenyksellä viime vuodesta – vasatuotto heikentymässä Lapissa

Metsänomistajat lisäsivät kuusen myyntejä viime vuonna rajusti

Metsiä kartoittavat paitsi Luke ja metsäkeskus myös ympäristöjärjestöt – millä luvalla metsissä liikutaan ja mikä on yksityismetsänomistajan turva?