Erä

Luonnonvarakeskuksen työntekijät välttyvät susipannoituksia koskevilta syytteiltä – syyttäjä ei löytänyt perusteita syyllisyyden tueksi

Aluesyyttäjä teki syyttämättäjättämispäätökset helmikuun lopulla.
Timo Aalto
Esitutkinnassa Luken työntekijöiden epäiltiin syyllistyneen rikoksiin susien pannoituksissa.

Luonnonvarakeskuksen työntekijät välttyvät susipannoituksia koskevilta rikossyytteiltä. Länsi-Suomen syyttäjäalueen aluesyyttäjä teki helmikuun lopulla Luonnonvarakeskuksen (Luke) työntekijöiden toimia koskevat syyttämättäjättämispäätökset.

Esitutkinnassa Luken työntekijöiden epäiltiin syyllistyneen rikoksiin susien pannoituksissa. Poliisi teki susipannoituksiin liittyen kaksi erillistä tutkintaa, joista toinen liittyi susien pannoittamiseen ja toinen metsästyksen lupaehtojen noudattamiseen.

Rikoskomisario Kari Aaltio huomautti Maaseudun Tulevaisuudelle noin vuosi sitten maaliskuussa, että tässä yhteydessä pannoitus katsotaan metsästykseksi.

"Se ei ole mikään pannoitus luvanvaraisesti, vaan sitä tulkitaan kuten metsästystä", hän sanoi.

Syyttäjän allekirjoittamista asiakirjoista ilmenee, että susien pannoitukseen liittyvässä tutkinnassa kahdeksaa henkilöä epäiltiin eläinsuojelurikoksesta. Rikosepäily liittyi Riistakeskuksen poikkeusluvalla maaliskuussa 2019 tehtyyn suden pannoitukseen.

Kahdesta tuolloin pannoitetusta sudesta toinen löytyi myöhemmin kuolleena, ja siitä löytyi ampumavammoja. Tutkinnassa oli kyse siitä, onko susi ollut haavoittunut jo pannoituksen aikana, ja onko pannoitus siten vaikuttanut suden menehtymiseen. Poliisi selvitti esitutkinnassa, olisiko pannoitusta suorittaneiden henkilöiden pitänyt havaita suden haavoittuminen ja ryhtyä toimiin asian suhteen.

Päätöstä jättää syytteet nostamatta syyttäjä perustelee muun muassa sillä, että esitutkinnassa hankituista pannoitustilannetta koskevista kuvista ja videoista ei pysty päättelemään suden kuntoa pannoitustilanteessa.

Jokainen tapahtumaan osallistunut henkilö on kiistänyt syyllisyytensä rikokseen ja kertonut, ettei ole tehnyt havaintoja suden vammoista.

"Rikoksesta epäiltyjen kuulusteluissa tai todistajien kuulusteluissa ei ole ilmennyt vahvaa näyttöä siitä, että epäillyt olisivat havainneet tai että heidän olisi tullut havaita pannoitettavan suden kunto sellaiseksi, että pannoituksella olisi ollut vaikutusta suden menehtymiseen", syyttäjä toteaa päätöksessään.

Toisessa tutkinnassa kolmea Luken työntekijää epäiltiin virkavelvollisuuden rikkomisesta sekä metsästysrikkomuksesta.

Rikosepäilyissä oli kyse siitä, että keväällä 2019 tehtyjä susipannoituksia koskevan poikkeusluvan lupaehtoja ei oltu noudatettu riittävällä tarkkuudella. Epäily koski esimerkiksi sitä, että pannoituksia koskevia ilmoituksia ei oltu hoidettu lupaehtojen mukaisesti.

Syyttäjä perustelee ratkaisuaan sillä, että vaikka joitain laiminlyöntejä on havaittu, tahallisesta tai huolimattomasta menettelystä ei ole näyttöä, ja yksittäiset laiminlyönnit ovat vähäisiä. Toisaalta syyttäjän mukaan myös vastuukysymyksissä oli epäselvyyttä.

Lue lisää:

Poliisi tyrmää Luken ohjelmajohtajan tiedot susien pannoituksista: Käynnissä kaksi Luken toimiin kohdistuvaa tutkintaa

Luke ei vaihda susien pannoituksia villisikoihin

Lue lisää

Lampurit vaativat mahdollisuutta karjansa suojeluun – petotulet syttyvät kello 19

Kuka saa puhua turpeesta? Osa tiedeyhteisöstä haluaa kieltää oikeuden kaikilta paitsi tutkijoilta

Uudet susihavainnot synnyttävät ristiriidan kanta-arvion ja koetun välille

Susihavainnot lisääntyvät syksyllä, kun ihminen törmää aktiivisesti liikkuviin susiin, jotka saattavat hakeutua myös pihoihin