Erä

Ahvenen näkeminen pilkkireissulla on aivan eri asia kuin oppikirjassa – Ruokolahden koululaiset lähtivät hiihtolomalle kalapäivän kautta

Saaliiksi saatiin pari ahventa ja vielä enemmän elämyksiä.
Saara Lavi
Saimaan jäälle kertynyt paksu lumikerros ja plussalle noussut lämpötila tarjosivat Ruokolahden koululaisten kalapäivään loistavat olosuhteet muotoilla lumesta sopivan pilkkituolin, kuten Aleksi Mastomäki (kairaamassa), Joel Orava ja Taavetti Tynkkynen (oik.) tekivät. Pilkkejä pojille tuo Saimaa-visan hanketyöntekijä Jenna Tiima.

Paksu kerros sohjoista lunta ei haittaa Ruokolahden Pappilanlahdelle pilkkimään saapuneita neljäsluokkalaisia lainkaan. Päinvastoin, suojalumesta syntyy kätevästi vaikka kolmen istuttava pilkkituoli tai pehmeä makuupaikka oman pilkkireiän äärelle.

Osa lapsista ei ole talvi­kalastanut koskaan, osa taas on käynyt kisoissakin. Intoa näyttää olevan lähes kaikilla yhtä paljon.

Moni pilkkii kärsivällisesti, mutta vain muutama onnistuu saamaan jäälle asti pienen ahvenen. Ne jotka eivät pilki, keskittyvät lumileikkeihin tai pelaamaan Saimaa-visa-hankkeen kalapeliä.

”Kyllä nämä on niitä kouluvuoden kohokohtia, joita odotetaan”, luokanopettaja ­Antti Purhonen toteaa. Hän on tuonut erityiseen hiihtolomaa edeltävään päivään jäälle mukanaan myös koiransa Lyylin, joka on suosittua leikkiseuraa.

”Tällaisina päivinä opettajankin rooli on hieman erilainen ja lapsille tulee keskenään toisenlaista kanssakäymistä kuin luokassa.”

Pilkkipäivän järjesti Etelä-­Karjalan maaseutualueiden nelosluokkalaisille Saimaa-visa ­hanke, jota rahoittavat paikalliset Leader-yhdistykset. Hankkeessa pidetään koululaisille kalapäiviä ja luontotunteja.

Lapsia pilkin saloihin tutustuttamassa oli hanketyöntekijöiden lisäksi paikallisia vapaaehtoisia. Heillä pilkkiminen on jäänyt tänä talvena vähälle paksun lumipeitteen takia. Jää kyllä on alueella vahvaa, siitä ei ole huolta, vakuuttaa Lasse Ijäs.

Pilkkireissu oli Ruokolahdella osa koululaisten eräviikkoa, joka toteutettiin nyt kolmatta kertaa. Viikon aikana koululaiset ovat myös päässeet paikalliseen laskettelurinteeseen, kokeilemaan laserammuntaa, rakentamaan norpan lumipesää ja laskemaan mäkeä.

Hiihto siirrettiin kylmän sään vuoksi hiihtoloman jälkeiseen aikaan. Silloin taitavammat hiihtäjät suuntaavat erämaastoon ja pienemmille on latu läheisellä pellolla.

Eräviikkoa vietettiin ennen hiihtolomaa kaikissa Etelä-­Karjalan kunnissa ainakin osassa oppilaitoksista ja päiväkodeista. Viikon tavoitteena on kehittää erätaitoja, sekä lisätä luontoliikuntaa, tutustumista paikallisluontoon ja perinteisiin.

Eräviikkoa organisoi Etelä-­Karjalan Liikunta ja Urheilu ry yhdessä erähiihtotoimikunnan ja muiden yhteistyökumppanien kanssa.

Mukava ulkoilupäivä on samalla monipuolinen oppimiskokemus. On vain opettajan mielikuvituksesta kiinni, missä kaikessa retkien antia voidaan hyödyntää myöhemmin luokassa.

”Vaikka äidinkieli ei kuuluisi lempiaineisiin, raportin kirjoittaminen esimerkiksi laskettelurinteessä tehdyistä tempuista voi olla mieluisaa. On myös ihan eri asia, onko ahven nähty oppikirjassa vai täällä pilkillä”, Purhonen sanoo.

”Meillä täällä on huikeat mahdollisuudet monenlaiseen ihan lähellä. Puita tai eläinten jälkiä ei tarvitse opetella kirjasta, vaan niitä voidaan lähteä katsomaan”, toista nelos­luokkaa opettava Leena Koli toteaa.

Koululaisten kalapäivä Saimaan jäällä oli täynnä intoa uuden oppimisesta, lumesta, auringosta ja alkavasta hiihtolomasta.
Lue lisää

Suomiko talviurheilun hännänhuippu? Pilkkimestaruuksissa juhlittiin kultamitaleita

Hoi pilkkijä, oletko lokki vai välineurheilija?

Tässä lajissa kisataan, vaikka räntää tulee vaakasuorassa ja sohjo upottaa puoleen sääreen

Nuotiolättyjä pilkin jälkeen