Erä

Kevääseen heräävä karhu saattaa suunnata ryöväämään mehiläispesää – sähköaita tepsii useimpiin mesikämmeniin, vaikka ovelimmat ohittavat tämänkin esteen

Mehiläispesiä suojaava sähköaita tulee kunnostaa hyvissä ajoin ennen karhujen heräämistä, mieluiten heti huhtikuun alussa, Suomen riistakeskus muistuttaa.
Lari Lievonen
Useimmat karhut kavahtavat sähköaitaa, vaikka mehiläispesän sisältö houkuttaa.

Talviunilta heräilevät karhut ovat nälkäisiä, ja osa niistä yrittää täyttää kurnivaa vatsaansa rosvoamalla mehiläispesiä, Suomen riistakeskus tiedottaa.

Riistakeskus on yhdessä Suomen Mehiläishoitajain Liiton (SML) kanssa kehittänyt mehiläistarhojen suojausmenetelmiä. Sähköaita on todettu toimivaksi ja kustannustehokkaaksi menetelmäksi, vaikka siitä aiheutuukin tarhaajalle työtä ja kuluja.

Sähköaita ei anna täydellistä suojaa karhuja vastaan, vaan se on vain pelote, SML kertoo. Iskun saanut karhu kunnioittaa yleensä sähköaitaa ja jättää mehiläispesät rauhaan.

Myös karhut ovat kuitenkin yksilöitä, ja jotkut ovat hyvinkin kekseliäitä: Ne voivat esimerkiksi hakata puulla tai vastaavalla langat maahan tai kaataa huonosti pystytetyn aitauksen.

"Karhu voi hajottaa myös liian lähelle aitalankoja jätetyn mehiläispesän", lisää mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkala SML:stä.

Lisäksi aidan suojaava vaikutus riippuu aidan huollosta ja virtalähteen kunnosta.

Aita tulee kunnostaa hyvissä ajoin ennen karhujen heräämistä, mieluiten heti huhtikuun alussa, riistakeskus muistuttaa.

Suomessa on tällä hetkellä arviolta kolmisen tuhatta mehiläistarhaajaa. Karhut aiheuttavat vuosittain merkittävää vahinkoa elinkeinolle.

"Kaikki karhut eivät ole kiinnostuneita mehiläispesistä, mutta jotkut yksilöt erikoistuvat niiden hyödyntämiseen ravintona. Suurimmat vahingot syntyvät keväällä, kun karhut lähtevät nälissään talvipesistään sekä syksyllä, kun ne tankkaavat ravintoa talvilepoa varten", riistasuunnittelija Kai-Eerik Nyholm Suomen riistakeskuksesta kertoo.

Vahinkojen määrä kasvaa alueilla, joilla on useampia mehiläistarhaajia, tai ammattitarhaaja, jolla on useita tarhoja. Yksittäinen karhu saattaa aiheuttaa vahinkoja useamman kunnan alueella.

Karhuvahingosta tulee ilmoittaa välittömästi alueen maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Kaikki tarhaajat voivat hakea vahingonkorvausta. Korvausten omavastuuosuus on 170 euroa.

"Vahingosta kannattaa ilmoittaa myös Suomen Mehiläishoitajain Liiton ylläpitämään karhukarttaan. Näin lähialueella osataan varautua ja suojata tarhat sähköaidoilla ennen kuin karhu löytää ne", Martikkala kehottaa.

Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt Suomen riistakeskukselle erityisavustusta suojausmateriaalien hankintaan suurpetovahinkojen ennaltaehkäisyssä.

Aitapaketit ovat Suomen riistakeskuksen omaisuutta ja tarhaajille maksuttomia lukuun ottamatta akkua, jonka tarhaaja hankkii itse. Tarhaaja voi tilata aitapaketteja Farmcomp Oy:stä.

Sähköaitojen lisäksi karhuvahinkojen estämisessä testataan muun muassa äänikarkotteita, joiden toivotaan pitävän karhut poissa kohteelta, kunnes tarha saadaan suojattua varsinaisella sähköaidalla.

"Metsästyskaudella kannanhoidollisia poikkeuslupia suositellaan kohdennettavaksi vahinkoja tehneisiin karhuihin. Tässä tarhaajien sekä paikallisten metsästäjien välinen yhteistyö on tärkeää", Nyholm toteaa.

SML:n aitausohjeet

Suomen riistakeskus suurpetovahingoista

Lue myös: Hunajan makuun päässyt karhu ryöstelee mehiläispesiä Längelmäellä – katso video

Mehiläishoitajat vetoavat: Älä houkuttele karhua kuvattavaksi hunajalla – makeaan tottuneet kontiot voivat innostua tuhoamaan mehiläispesiä

Karhut ovat rosvonneet ensimmäiset mehiläispesät – vahinkoriskin suhteen tarhaajat ovat eriarvoisessa asemassa eri puolilla Suomea

Lue lisää

Lukijalta: "Ministeriö vastuussa karhuista pienpetoraudoissa"

Lieksan loukkaantunut emokarhu lopetetaan

Ministeriö vastuussa karhuista pienpetoraudoissa

Pyyntirauta jalassa nilkuttava karhu aiotaan nukuttaa Joensuussa – jos neljän pennun emon pelastaminen ei onnistu, kohtalona on lopettaminen