Erä

Poroaita vahingoittaa metsän siipikarjaa – ”Eniten törmäyksiä havaittiin Kemihaaran poroaidalla, keskimäärin 1,9 metsäkanalintua törmäsi ­aitaan jokaista aitakilometriä kohti vuoden seurannan aikana"

Metsäkanalintujen törmäyksiä verkkoihin voitaisiin vähentää merkkaamalla ongelma­kohdat keltaisella.
Sodankyläläisen Pertti Sukuvaaran kuvaama koppelo katkaisi oikean siipensä poroaitaverkon silmän läpi lentämällä. Lintu jouduttiin lopettamaan.

Poroaitojen tiedetään vahingoittavan varsinkin matalalla lentäviä metsäkanalintuja. Aitojen riistaturvallisuutta on selvitetty Suomessa viisi kertaa 20:n viime vuoden aikana.

Niistä uusin on Helsingin yliopistossa maatalous- ja metsä­tieteiden maisteriksi valmistuvan Matti Puljujärven pro gradu -työ. Poroaitojen aiheuttamat metsäkanalintuvahingot -niminen tutkielma perustuu Lapissa tehtyyn tutkimukseen.

”Eniten törmäyksiä havaittiin Kemihaaran poroaidalla Savukoskella, jossa keskimäärin 1,9 metsäkanalintua törmäsi poro­aitaan jokaista aitakilometriä kohti vuoden seurannan aikana”, Puljujärvi kertoo.

Tutkimuksen piirissä oli 139 kilometriä poroaitaa, joka on valmistettu metalliverkosta. Aidat tarkistettiin kerran kuukaudessa, ja eniten havaittiin riekkojen törmäyksiä.

”Metsäkanalinnut lentävät metsässä sormen vahvuisen oksiston läpi, mutta aitaverkko ei taivu sitä päin lentämällä”, poro­aitojen riistaturvallisuusprojekteja vetänyt Markku Vierelä Metsähallituksesta Rovaniemeltä selvittää.

Paliskuntain yhdistys arvioi, että käytössä olevien noin 10 000 aita­kilometrin lisäksi maastossa on pari tuhatta kilometriä käytöstä poistettua aitaa.

Tutkielman luvuista voitaisiin johtaa, että vuosittain jopa 22 800 lintua törmää poroaitoihin, mutta asia ei ole näin yksiselitteinen. On myös alueita, joissa törmäyksiä ei juuri tapahdu. Esimerkiksi Unarin tutkimusaidalla havaittiin 0,3 törmäystä aitakilometriä kohti.

”Vaikka tarkkoja lukuja ei tiedetä, voidaan joka tapauksessa olettaa, että tuhannet metsäkanalinnut törmäävät aitoihin poronhoitoalueella vuosittain”, Puljujärvi arvioi.

Hänen gradustaan selviää, että poroaitaverkkoon asennettava keltainen muovinauha tai harusvaijerien merkkauksessa käytettävät keltamustat muovi­putket vähensivät törmäyksiä huomattavasti. Muut testatut värit eivät ole yhtä tehokkaita.

Harusvaijerimerkit osoittautuivat kestäviksi ja huolto­vapaiksi, mutta muovinauhat todettiin varsin lyhytikäisiksi.

”Törmäyksien vähentämiseksi olisi tärkeää paikallistaa ja merkata keltaisella ne aitaverkko-osuudet, joissa törmäyksiä tapahtuu eniten. Toivottavasti paliskunnat ottavat tästä kopin”, Puljujärvi ehdottaa.

Aiemmin tehdyissä suomalaisissa poroaitojen riistaturvallisuutta koskevissa tutkielmissa on päädytty samantapaisiin johtopäätöksiin kuin Puljujärvi omassaan.

Viimeisin tutkielma on vuodelta 2015, jossa Lapin yliopiston Arktisen keskuksen ja Metsähallituksen tutkimushankkeen yhteydessä metsä­talousinsinöörit Hermanni Aikio ja Paulus Neuvonen tekivät ammattikorkeakoulun opinnäytetyönsä. Heidän tutkielmassa puolen vuoden seurannan aikana merkkaamatonta aitakilometriä kohti tapahtui 1,3 metsäkanalinnun törmäystä.

”Aitojen merkitseminen keltaisella vähensi törmäyksiä eniten, mutta sekään ei estänyt niitä kokonaan”, Aikio kertoo.

Metsojen törmäyksiä Aikion ja Neuvosen tutkielmassa havaittiin yhteensä 112 kertaa, riekkojen 95 kertaa ja teerien 39 kertaa. 65 prosenttia aitoihin törmänneistä linnuista oli naaraita. Eniten törmäyksiä tapahtui mäntykankaalla, vähiten avosuolla.

Puljujärven mukaan lintujen törmäyksiä poroaitoihin on vaikea tutkia. Aitaan törmänneet linnut eivät välttämättä aina kuole tutkimusaidan viereen, vaan voivat liikkua edemmäksi.

Pienpedot ja haaskansyöjälinnut ehtivät usein viedä aitaan törmänneen linnun ennen tarkastuskierrosta. Tämä havaittiin, kun apuna käytettiin riistakameroita.

Kari Lindholm
”Metsäkanalinnut lentävät metsässä sormen vahvuisen oksiston läpi, mutta poroaitaverkko ei taivu sitä päin lentämällä”, sanoo poroaitojen riistaturvallisuusprojekteja vetänyt Markku Vierelä Metsähallituksesta Rovaniemeltä.
Lue lisää

Paula-myrsky puhalsi paliskunnille valtavan aitasavotan – "Tarvittaisiin jelppiä jostain"

Hätävilkut päällä metsonpoikasten takia

Video: Koppelo yritti johdattaa poikasiaan tien yli Lieksassa – metsäkanalintujen pesinnän onnistuminen ja poikasten pärjääminen ovat jokavuotisia jännitysnäytelmiä

Teerikanat säikähtävät outoa örisijää – korpimetson kohtalona on olla teerisoitimen aggressiivinen kummajainen