Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Erä

Elinympäristöjen hoito järkevintä pitkävaikutteista riistanhoitotyötä metsäkanalinnuille – "Pesätuhojen määrä kasvaa, kun pesää ympäröivän maiseman pirstaleisuus kasvaa"

Jos aktiivinen pienpetopyynti ei näy pienriistakannoissa, jotkut muut tekijät rajoittavat niiden kasvua, sanoo riistakeskuksen erikoissuunnittelija.
Markku Vuorikari
Teerien soidin on käynnissä maantieteellisestä sijainnista riippuen maalis–toukokuussa.

Nisäkäspedot aiheuttavat selvästi eniten pesätuhoja metsäkanalintujen pesille. Paikallisesti pesiä tuhoavien nisäkkäiden ja lintujen runsaussuhteet ja merkitys pesärosvoina voivat kuitenkin vaihdella, sanoo Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Matti Kervinen.

Linnuista merkittävimmät metsäkanalintujen pesärosvot ovat korppi ja varis.

"Metsäkanalintujen pesiä on maastossa suhteellisen harvassa ja pesät sijaitsevat hyvin monentyyppisissä ympäristöissä, joten mikään peto ei ole varsinaisesti erikoistunut etsimään niitä."

Kervinen toteaa, että ihminen on kuitenkin pirstonut maisemaa niin, että erilaisten reuna-alueiden määrä on kasvanut. Metsiä reunustaa yhä useammin esimerkiksi hakkuuaukko, pelto, oja- tai sähkölinja.

Tutkimusten mukaan pesätuhojen määrä kasvaa, kun pesää ympäröivän maiseman pirstaleisuus kasvaa.

Kervinen arvioi, että jos alueella pyydetään tehokkaasti pienpetoja ja pidetään elinympäristöistä huolta, ei varislintujen kevätpyynnillä saada todennäköisesti merkittävää lisätehoa alueen kanalintujen pesintämenestykseen ja poikastuottoon.

"Jos aktiivinen pienpetopyynti ei näy pienriistakantojen tilassa, kannan kasvua rajoittavat jotkin muut tekijät. Tai sitten pyynti ei ole ollut tarpeeksi tehokasta."

Hän korostaa, että kanalintujen osalta elinympäristöjen hoito on järkevintä pitkävaikutteista riistanhoitotyötä.

Kuoriutumisen jälkeenkin poikasille tulisi olla laadukasta poikue-elinympäristöä, eli ruokaa ja suojaa tarjolla. "Säätekijöiden ohella elinympäristön laadulla on iso merkitys poikasten selviytymiseen. Kuoriutuminen on hyvä alku, mutta poikasten täytyy selvitä myös kuoriutumisen jälkeen."

Lue myös:

"Varislintujen rellestys on laitettava kuriin" – keskisuomalaiset metsästäjät ovat huolissaan varsilintujen aiheuttamista tuhoista metsäkanalintujen pesinnöille

Lari Lievonen
Riistakeskuksen erikoissuunnittelija Matti Kervinen korostaa, että kanalintujen osalta elinympäristöjen hoito on järkevintä pitkävaikutteista riistanhoitotyötä.
Lue lisää

Mäyrä on harmittomin pienpeto ravinnonkäytön suhteen – kettu, supikoira ja minkki suurimmat uhat maassa pesiville linnuille

Pienpetopyytäjät kilpailevat viikonloppuna Lappeenrannassa

Seura: Tutkimus kertoo, että varisten pitkä lapsuus tekee niistä älykkäitä

Yksityismaille valmistellaan tukea elinympäristöjen hoitoon – YM kerää lausuntoja ehdotuksesta, jossa tuki osoitetaan tavaroina ja palveluina