Erä

Teerikanat säikähtävät outoa örisijää – korpimetson kohtalona on olla teerisoitimen aggressiivinen kummajainen

Yleensä korpimetson emo on naarasmetso, joka on käynyt teerisoitimella parittelemassa teerikukon kanssa.
Hannu Huttu
Korpimetso on metson ja teeren risteymä. Se on yleisin ja tunnetuin metsäkanalintujen välisistä risteymistä.

Kuulen keväällä korpimetsohavainnosta Juntusrannan suunnalta. Otan puhelun linnun nähneelle miehelle, joka kertoo tehneensä havainnon korpimetsosta erään metsätien varressa.

Avaan tietokoneen karttasovelluksen ja tutkin havaintopaikan lähimmät teerensoitimelle soveltuvat suot. Reilun kilometrin päässä havaintopaikasta sijaitseva suo näyttää kartalla lupaavalta.

Hiihdän yöllä hankikannon aikaan alueelle. Täysikuu valaisee suoaukean. Suon reunalta huomaan jo ensimmäisen teeren jälkijonon hangen pinnasta. Keskemmälle hiihtäessä jälkien määrä lisääntyy, kunnes soivien kukkojen reviirit erottuvat tiheinä jälkikenttinä.

Yhdet jäljet näyttävät isommilta. Olisikohan korpimetso? Pystytän teltan ja kuuntelen, kun helmipöllö päästelee puputussarjojaan metsässä suon takana.

Herään muutaman tunnin yöunilta erikoiseen, rumaan ”örinään”. Nousen istumaan ja huomaan kojun kuvausaukosta suon reunassa kelossa istuvan tanakan oloisen hahmon aamun kajoa vasten.

Taisin osua oikealle suolle. Auringon noustessa teeriparvi lentää soitimelle ja kohta olen niiden ympäröimänä. Korpimetso laskeutuu myös suolle. Se juoksentelee ympäriinsä ja alkaa heti ajella teerikukkoja.

Paikalle saapuu myös parvi teerikanoja. Korpimetso yrittää hakeutua heti niiden seuraan, mutta teerikanat säikähtävät outoa örisijää ja lentävät karkuun. Soidin hiljenee aamun edetessä. Teeret lähtevät parvessa, mutta korpimetso lentää yksikseen pois soitimelta, kuten tulikin.

Yleensä korpimetson emo on naarasmetso, eli koppelo, joka on käynyt teerisoitimella parittelemassa teerikukon kanssa. Poikueeseen kuoriutuu myös naaraspuolisia korpikoppeloita. Niistä ei ole niin paljon havaintoja, koska korpikoppelon erottaminen teerikanasta tai koppelosta on vaikeampaa.

Korpimetsoa esiintyy harvakseltaan. On havaittu, että silloin kun metsokannat ovat heikompia hakeutuvat koppelot useammin koppeloita teerisoitimille ja siten korpimetsokanta kasvaa.

Ulkoisia vaikutteita korpimetso on perinyt molemmilta. Kooltaan se on teerikukon ja metson väliltä, olemukseltaan se on tanakka. Lovipäiseen pyrstöön se on saanut vaikutteita sekä teereltä, että metsolta.

Nokka on tumma kuin teerellä ja silmäkulman punaiset heltat turpoavat myös kuin teerellä. Rinnassa korpimetsolla on metallinhohtoviolettia, kun taas metsolla rinnassa on vihreää ja teerellä sinistä

Siivestä olen nähnyt kahta erilaista versiota, sekä metsolta perittyä yksivärisen ruskeaa että teereltä perittyä valkoista juovaa. Soidinääni on hirveän kuuloista ”örvellystä”.

Talviravintona korpimetso käyttää sekä koivun urpuja, kuten teeri sekä havunneulasia kuten metso.

Käytökseltään tapaamani korpimetsot ovat olleet melko kesyjä. Soitimella se on kuitenkin aggressiivinen. Saadessaan teerikukon kiinni se voi jopa tappaa sen.

Lue lisää

Metsähanhi on aikainen pesijä – "Lasken pesästä viisi munaa, asetan riistakameran pesän viereen rämemäntyyn ja poistun nopeasti paikalta"

Hätävilkut päällä metsonpoikasten takia

Video: Koppelo yritti johdattaa poikasiaan tien yli Lieksassa – metsäkanalintujen pesinnän onnistuminen ja poikasten pärjääminen ovat jokavuotisia jännitysnäytelmiä

"Varislintujen rellestys on laitettava kuriin" – keskisuomalaiset metsästäjät ovat huolissaan varislintujen aiheuttamista tuhoista metsäkanalintujen pesinnöille