Erä

Susivahinkojen ennaltaehkäisyyn paikannuspantoja lampaille – tulevalla laidunkaudella kokeillaan myös ääni- ja valokarkotteiden tehoa

SusiLife-hanke jatkaa suojausmenetelmien kokeiluja, viime kesänä hyväksi havaittiin riistakamerat ja sähköverkkoaidat.
Tanja Heikkonen
Pääasiallisesti petoaitaa myönnetään lammastiloille. Kriteerinä on, että suojattavien eläinten arvon tulee ylittää aidan hankintakustannukset.

Alkavana laidunkautena kokeillaan taas uusia keinoja susivahinkojen ennaltaehkäisyyn kotieläintiloilla, tiedottaa SusiLife-hanke. Viime kesänä hyväksi havaittujen riistakameroiden ja nopean suojauksen sähköverkkoaitojen rinnalle otetaan käyttöön lampaiden liikkeitä seuraavat GPS-pannat.

Porotaloudesta tutut GPS-pannat soveltuvat hyvin isoille ja vaikeasti suojattaville merenranta- ja saaristolaitumille, todetaan hankkeen tiedotteessa.

Pannat tuovat lampaille suojaa myös suurikokoisilla metsälaitumilla, jossa petoaidan ylläpito on liian haastavaa. Pannat helpottavat myös eläinten jokapäiväistä valvontaa ja tarkkailua.

Paikannuspannan avulla on mahdollista seurata lampaiden liikkeitä jopa varttitunnin välein.

”Pannat sisältävät niin sanotun kuolinkellon, joka kertoo, jos eläin jää paikalleen. Lisäksi osa pannoista hälyttää, jos eläin liikkuu epätavallisen paljon, mikä voi osoittaa pedon olevan laitumella”, suunnittelija Jaakko Alalantela Suomen riistakeskuksesta kertoo.

Pantojen lisäksi kokeilussa ovat tulevana laidunkautena erilaiset ääni- ja valokarkotteet. Osa tilallisista pääsee kokeilemaan myös ilmanpaineella toimivaa, ihmishahmoa muistuttavaa karkotinta, eli niin sanottua ”scare mania”.

Tyypillisesti niitä on käytetty lintujen ja sorkkaeläinten pelottimina, mutta niiden käytöstä on saatu hyviä tuloksia myös karhujen karkotuksissa mehiläistarhoilta. Riistakameroiden lisäksi eläinten valvonnan tehostamiseen on hankittu akkukäyttöisiä valvontakameroita.

Karkotuslaitteiden ohella petoaitoja toimitetaan tiloille myös tänä laidunkautena. Suomen riistakeskus myöntää petoaitoja SusiLIFE-hankkeen lisäksi vuosittaisen petovahinkojen torjuntaan osoitetun määrärahan turvin.

Pääasiallisesti petoaitaa myönnetään lammastiloille. Kriteerinä on, että suojattavien eläinten arvon tulee ylittää aidan hankintakustannukset. Olemassa olevassa aidasta voidaan myös usein rakentaa petopitävä. Vanhan aidan korjaaminen säästää varoja ja työtä aidan pystytyksessä.

Viime kesänä SusiLife-hanke toimitti petoaitaa yhdelletoista tilalle. Suojaustarvetta kartoittavia tilavierailuja tehtiin kaksinkertainen määrä.

”Eläintiloista, joille toimitettiin petoaitaa, seitsemällä oli tapahtunut susivahinko ennen vierailua”, Alalantela toteaa.

Hankkeen avulla on suojattu yli 1 400 eläintä, joista lampaita on yli 1 100 kappaletta.

Suden aiheuttamiin lammasvahinkoihin haettiin korvausta viime vuonna touko–marraskuun välisenä aikana yhteensä 320 lampaasta. Suurin osa vahingoista tapahtui Länsi- ja Lounais-Suomessa. Nautavahinkoja kirjattiin vastaavana ajanjaksona puolenkymmentä.

SusiLife-hankkeen suunnittelijat ovat tulevana laidunkautena yhteydessä susialueiden eläintiloihin ja tekevät niille suojaussuunnitelmia yhdessä tilallisen kanssa. Tiedotteessa kannustetaan olemaan yhteydessä suunnittelijoihin, mikäli eläinten suojaamisen parantaminen kiinnostaa.

Lue lisää:

Petoaita tarjoaa torjuntatehon lisäksi mielenrauhaa ja paremmat yöunet, kertovat tilanpitäjät SusiLife-hankkeen kyselyssä

Lue lisää

Minttu-chili-valkosipulimarinoidut karitsan ribsit ja minttupesto

Lähes 8 500 susihavaintokirjausta Tassu-järjestelmään – vuoden takaiseen verrattuna pari- ja laumahavaintojen yhteismäärä on kasvanut lähes tuhannella

Yksin kuljeksivia susia on liikkeellä ennätysmäärä hyvän pentutuoton seurauksena

"Rajat susikannan kasvulle", vaatii Metsästäjäliitto – susikannan selvä kasvu mahdollistaa kannanhoidollisen metsästyksen