Erä

Yksin kuljeksivia susia on liikkeellä ennätysmäärä hyvän pentutuoton seurauksena

Kannan runsastumista selittää erityisesti hyvä pentutuotto siellä, missä susille on hyvin ravintoa saatavilla.
Markku Vuorikari
Lännessä on isoja ja vahvoja perhelaumoja. Yksi syy tähän ovat vahvat valkohäntäpeura- ja metsäkauriskannat.

Susilaumojen määrä on kasvanut vuodesta 2017 lähtien. Määrä oli tämän vuoden maaliskuussa suurempi kuin kertaakaan aiemmin vuoden 1996 jälkeen, kertoi Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Ilpo Kojola keskiviikkona. Hän esitteli tuoreen suden kanta-arvion etäyhteydellä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Susikannan runsastumista selittää erityisesti hyvä pentutuotto siellä, missä susille on hyvin ravintoa saatavilla, totesi Kojola.

"Lännessä on isoja ja vahvoja perhelaumoja. Yksi syy tähän ovat vahvat valkohäntäpeura- ja metsäkauriskannat, vaikka hirvellä on myös yhä merkittävä rooli lännen susien ravinnossa."

Tietoa suden ravintokäyttäytymisestä alueilla, missä pieniä hirvieläimiä on paljon, ei juuri ole, kertoi Kojola.

Kymmenen vuotta sitten kerättiin tietoja niin sanotun Pöytyän lauman saalistuksesta. Yleisin saalis oli silloin toteutetussa seurannassa valkohäntäpeuran vasa, joita löydettiin 20, kun taas hirvenvasoja löydettiin 10.

Kojola arvioi, että valkohäntäpeuran merkitys suden ravintona on nykyään vielä suurempi kuin kymmenen vuotta sitten, jolloin seuranta toteutettiin.

"Mutta susien merkitys pienten hirvieläinten kantojen kokoon on marginaalinen, sillä susireviirien pinta-alat ovat isot. Vuorovaikutussuhde on toki olemassa, mutta reviirien ison koon takia vaikutus vasatuottoon tai populaatiotiheyteen on vähäinen."

Hyvän ravintotilanteen ohella pentutuotto on vaikuttanut myönteisesti susikannan runsastumiseen.

Susi saa ensimmäiset pennut tavallisesti kaksivuotiaana ja lisääntyy sitten vuosittain. Länteen asettuneet pentuja tuottavat naaraat ovat nyt 4–6-vuotiaita. Tässä iässä susinaaraat ovat tuottavimmillaan, eli pentueet ovat isoja. Pentuja syntyy tavallisesti 3–6, mutta suurimmissa pentueissa voi olla vielä syksyllä kymmenkunta pentua.

"Kannan kasvu on tavallaan ennätyksellistä, mutta pienehkössä susikannassa ei mitenkään tavatonta. Sudet ovat hyviä hyödyntämään tilaisuuden kasvattaa kantaa hyvässä ravintotilanteessa."

Viime vuoden hyvän pentutuoton seurauksena myös laumojen ulkopuolisia susia on liikkeellä ennätysmäärä. "Pois laumasta lähteneet viime vuoden pennut etsivät pareja ja uusia reviirejä", kuvaili tilannetta Luken erikoistutkija Samu Mäntyniemi.

Perhelaumojen todennäköisin määrä oli maaliskuussa 35 ja parin asuttamien reviireiden määrä vastaavasti 22. Susien yksilömääräksi Luke arvioi 279–321.

Laumojen määrä kasvoi noin 16 prosentilla ja parien määrä 23 prosentilla viime vuoden maaliskuuhun verrattuna. Yksilömäärä kasvoi 30 prosentilla. Uusista reviireistä valtaosa syntyi läntiseen Suomeen.

Vuodenkierrossa susien määrä on pienimmillään maaliskuussa, ennen kuin pennut syntyvät huhti–toukokuussa. Heinäkuun alussa susikannan koko on Luken ennustemallin mukaan 391–515 sutta.

Lue lisää:

Susikanta kasvaa edelleen – perhelaumojen määrä oli maaliskuussa suurin 25 vuoteen

Heta-Linnea Kovanen
Lue lisää

Lähes 8 500 susihavaintokirjausta Tassu-järjestelmään – vuoden takaiseen verrattuna pari- ja laumahavaintojen yhteismäärä on kasvanut lähes tuhannella

"Rajat susikannan kasvulle", vaatii Metsästäjäliitto – susikannan selvä kasvu mahdollistaa kannanhoidollisen metsästyksen

Suden kannanhoidollista metsästystä valmisteleva raportti julkaistaan ensi viikolla – Luonto-Liitto jätti työryhmän: "Emme hyväksy susilaumojen metsästystä"

Susikanta kasvaa edelleen – perhelaumojen määrä oli maaliskuussa suurin 25 vuoteen