Erä

Hauki on helppo saada koukkuun – mutta sitten vaikeudet vasta alkavatkin

Lohikaloilla hemmotellulla pohjoisen pyytäjällä on vaikea asennevamma hauen suhteen.
Patrik Lauha
Hauki kiinni! Jatkotapahtumat ovat arvaamattomia.

Venettä ei suotta kutsuta Leskentekijäksi. Kiikkerä lasikuitupurtilo on kapea ja profiililtaan jyrkkä. Se on sitaistu säiden haurastuttamalla muoviköydellä rantakoivuun. Ihan turhaan. Ei se kuitenkaan olisi mihinkään karannut. Vettä on sisäpuolella laitoja myöten ja pohja vankasti jumissa mutapohjassa.

Velipoika käärii lahkeet ja kahlaa veneelle äyskäri kädessä. Kun vene on tyhjä, hän heittää kauhan rannalle. Se on virhe.

Särkiluoma Iijoen latvoilla on ihanteellinen haukivesi. Paljon kaislikoita ja niin matala, että kesälämpimillä koko allas muuttuu yhdeksi suureksi ravintoliuokseksi, jossa hauki ja sen saaliskalat pulskistuvat vain uimalla kita auki.

Lohikaloilla hemmotellulla pohjoisen pyytäjällä on vaikea asennevamma hauen suhteen. Mieluummin sillä lämmittäisi saunaa kuin ruokapöytään kelpuuttaisi. Mutta minkäs teet, kun joka toisella heitolla on rantakoira kiinni uistimessa? Jotakin sille pitää opetella tekemään.

Valistuneen hauenpyytäjän vakiovarustukseen kuuluukin akkutoiminen sauvasekoitin, joka kulkee mukavasti repun sivutaskussa. Sillä kun surauttaa nuotiopaikalla hauen selkäfileet muussiksi, pakinkannessa saa perunan ja kananmunan kanssa aikaan ihmisravinnoksi kohtuullisesti kelpaavan murekkeen.

Kun koluaa samoja vesiä vuodesta toiseen, ei tarvitse kaikuluotainta tai muita teknisiä härpäkkeitä. Ottipaikat ovat tallentuneet muistin kovalevylle, eivätkä katoa bittiavaruuteen.

Todennäköisesti tälläkin reissulla takuuhauki odottaa järven toisella puolella Hukkasalmessa. Siinä on vanha tammi, jonka lahonneet seiväspuut voi vielä erottaa pohjassa. Padon eteen on aikojen kuluessa syntynyt osapuilleen terassipaljun kokoinen lampare, jossa on aina paikalla päivystävä hauki. Koko vaihtelee, mutta aina sieltä joku iskee, jos saa savusilakan värisen vaapun ujutettua veteen asti tiheän koivikon läpi.

Uistin ehtii hädin tuskin pintakalvon alle, kun montun reunalta ampaisee alligaattori liikkeelle. Se iskee siekailematta ja tarttuu, jos koukut eivät ole ruosteessa.

Siinä vaiheessa, kun peto on kiinni, kalamies yleensä muistaa, että haavi ja nostokoukku jäivät matkasta.

Ei auta kuin yrittää uittaa kala rannalle korte- ja lummeryteikön läpi. Jos seisoo rantamatalassa, saaliin voi yrittää uittaa saappaiden väliin ja kokeilla, saisiko sen puukolla pistetyksi nostovalmiiksi. Tähän liittyy vaara, että puukko kyllä osuu ja uppoaa, mutta siima katkeaa ja hauki poistuu paikalta. Kalastajan verkkokalvolle piirtyy viimeisenä havaintona kuva oman puukon kahvasta, joka vajoaa aaltojen alle kuin sukellusveneen periskooppi. Tämä ei ole kalajuttu.

Risto Jussila
Hauki on Suomen suurin petokala.

Hukkasalmen salettipaikalle mennessä ehtii hyvin uistella matkalla.

Jyrkkäreunainen paatti ui paljon syvemmällä kuin ammattitaitoisen veneentekijän konstruktoima soutulaite. Vaikka Särkiluoman vettä rypyttää vain vieno läikkätuuli, muutaman kerran aalto heittää pärskeitä sisäpuolelle.

Järven ainoan saaren nokasta lehahtaa angstinen kahlaaja, jonka pesäreviiri ulottuu kauas selkävesille. Lintu elämöi ja tekee syöksyiskuja velipojan leveälierisen hatun suuntaan. Pakko sitä on melalla huitoa etäämmälle. Samalla vene keikahtaa uhkaavasti, mutta takalistojen oikea-aikaisella sivuttaisliikkeellä alus saadaan vaateriin.

Sitten iskee hauki. Nostan vavan oikeaoppisesti pystyyn. Pärskeistä näkee, että siiman päässä on muutaman kilon vonkale. Sen verran iso, että pyydän velipoikaa ojentamaan keulasta nostokoukun.

Sekin on virhe.

Kun raavas mies nousee jyrkkäreunaisessa veneessä seisomaan ja ottaa korjaavan askeleen 48-numeron kumisaappaalla, tasapainopiste järkkyy kohtalokkaalla tavalla.

Vene hörppää ja vajoaa. Vedenpinta on pian yhtä korkealla veneen sisä- ja ulkopuolella. Koska äyskäri on rannalla, velipoika tyhjentää yhden uistinlaatikoista veneen pohjalle ja ammentaa sillä vettä pois. Minä uitan hauen sisään veneeseen suoraan laidan yli. Hätäkö tässä?

Rannalla kamppeita kuivatellessa selviää, että sauvasekoitin kestää huonosti totaalikastumista.

Nytpä syödäänkin haukifilettä kaikilla ruodoilla.

Juttu perustuu kirjoittajan eräpäiväkirjamerkintöihin.

Lue lisää

Helteinen sää kuormittaa lohikaloja, suosi kalareissulla kuhaa ja ahventa

Harjusta hakemassa – Aina virtaa joki jossakin, mutta harrille ne kaikki eivät kelpaa

Vapaa-ajan kalastus on noussut taas trendikkääksi – "näkyy kalastonhoitomaksujen myynnissä, välinemyynnissä sekä rannoilla"

Kalastus parantaa mielen hyvinvointia – yli neljäsosa suomalaisista kertoo saaneensa kalastuksesta apua ahdistukseen