Erä

Näin ehkäiset rapuruton leviämisen – lähestyvä ravustuskausi voi olla kohtalokas kotoperäiselle jokiravulle

Haitalliseksi vieraslajiksi luokitellun täpläravun kantama rapurutto on johtanut kotoperäisen jokiravun harvinaistumiseen.
Jouni Tulonen
Rapuruttoa ei välttämättä näe päältäpäin. Kun tauti on kehittynyt pitkälle, kuoressa näkyy tummanruskeita melanisaatiolaikkuja.

Haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltuja täplärapuja ei saa siirtää toiseen vesistöön, ei edes saman pyyntiveden uudelle alueelle, muistuttaa Luonnonvarakeskus (Luke).

Ravustuskausi alkaa kahden viikon kuluttua 21. heinäkuuta.

Täplärapu levittää rapuruttoa, mikä voi levitessään vaarantaa kotoperäisen jokiravun. Ihmiselle rapurutto on vaaraton.

Luken mukaan eteläisen Suomen vesissä elää nykyään lähes pelkästään amerikkalaista alkuperää olevia täplärapuja. Laji on listattu koko Euroopan unionin alueella haitalliseksi vieraslajiksi.

Täplärapujen ja niiden kantaman rapuruton leviäminen on johtanut jokiravun harvinaistumiseen.

Täplärapujen kantama rapuruttotyyppi aiheuttaa jokiravuille nopeasti kuoleman. Sen vuoksi jokirapu on nykyään erittäin uhanalainen ja lähes kokonaan hävinnyt eteläisestä ja keskisestä Suomesta.

Ilman ely-keskuksen lupaa jokirapujakaan ei saa siirtää vesistöstä toiseen.

Rapurutto on leväsieni. Vieraslajit.fi-sivuston mukaan se kiinnittyy ensin ravun kuoreen ja leviää siitä ravun sisäelimiin, mikä johtaa menehtymiseen.

Myös täplärapu voi saada rapuruton ja sen kanta voi romahtaa taudin vuoksi. Tämä johtuu siitä, että eri vesien rapuruttokannat saattavat poiketa toisistaan.

Pyyntivälineiden puhtauden kanssa on oltava siksi tarkkana myös silloin, kun siirrytään täplärapuvedeltä toiselle.

Toisaalta täpläravut ovat hyödyllisiä, sillä useilla alueilla ne mahdollistavat ylipäänsä ravustuksen ja rapujen syömisen.

Suomessa täplärapuja on istutettu Luken mukaan jo yli 900 järveen tai jokeen.

Niitä on istutettu myös vesiin, joissa ne eivät menesty tai uhkaavat jokirapujen kantoja.

Heikon täplärapukannan alueilla tutkitaan parhaillaan tehopyynnin toimivuutta kannan hävittämiseksi. Kannan hävittäminen pyytämällä vie vuosia, joten kokeilun tuloksista saadaan tietoa vasta vuosikymmenen lopulla.

Tänä kesänä kokeillaan myös täplärapujen nousua estäviä esteitä parissa purossa Keski-Suomessa.

Lue myös:

Täplärapu leviää, jokirapu hupenee – tutkija: "Rapuruton torjunta alkaa olla joka kansalaisen asia, jotta jäljellä olevat jokiravut eivät kuolisi ruttoon"

Ravustajan muistilista

  • Sumputa rapuja vain siinä vesistönosassa, josta ne on pyydetty.
  • Älä siirrä ravunpyydyksiä tai muita ravustuksessa käytettyjä välineitä toiseen vesistöön ilman huolellista desinfiointia.
  • Desinfioi tai kuivata auringossa rutikuiviksi myös kalanpyydykset ennen siirtämistä toiseen vesistöön.
  • Pyydä ravunsyöttinä käytettävät kalat samasta vesistöstä, jossa ravustat. Jos syötit ovat muualta, pidä niitä pakastimessa kolme vuorokautta ennen käyttöä.
  • Tyhjää veneen pilssivedet huolella. Kuivata vene kunnolla ennen kuin siirryt täplärapuvedeltä toiseen vesistöön.
  • Anna myös uima-asun kuivua kokonaan ennen kuin käytät sitä uudella vesialueella.
  • Lähde: Luonnonvarakeskus Luke
Lue lisää

Aikainen kevät enteilee keskimääräistä räväkämpää rapukautta

Ravustuskausi alkaa huomenna – ota huomioon nämä asiat ravustaessasi

Täplärapu leviää, jokirapu hupenee – tutkija: "Rapuruton torjunta alkaa olla joka kansalaisen asia, jotta jäljellä olevat jokiravut eivät kuolisi ruttoon"

Rapurutto iskee salakavalasti – rapuja ei saa siirtää järvestä toiseen eikä säilyttää muualla kuin pyyntivesistössä