Erä

Vapaa-ajan kalastus on noussut taas trendikkääksi – "näkyy kalastonhoitomaksujen myynnissä, välinemyynnissä sekä rannoilla"

Aiemmin ukkoutuvan ja akkautuvan harrastuksen suosio on noussut myös nuorten keskuudessa. Yleisimpiä saaliskaloja ovat ahven, hauki ja kuha.
Juha Harju
Suomen vapaa-ajan kalastajien kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju narrasi saalista Kuortanejärvellä.

Vapaa-ajan kalastuksen suosio vaikuttaa nyt olevan nousussa. Tästä kielii esimerkiksi se, että kalastonhoitomaksuja lunastettiin viime vuonna nykyisen kalastuslain aikana ennätykselliset yli 290 000 kappaletta.

"Kasvu näkyy paitsi kalastonhoitomaksujen myynnissä, myös välinemyynnissä, sekä tietenkin ihan rannoilla. Kalastajia on näkynyt enemmän", sanoo Suomen vapaa-ajankalastajien kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju.

"Samoin se on näkynyt ihan meidän toiminnassa. Uusilta harrastajilta on tullut kysymyksiä, miten kalastusta harrastetaan ihan maan ja taivaan väliltä."

Kalastuksen harrastajien määrä on supistunut pitkään. Vuosituhannen vaihteessa vapaa-ajan kalastajia oli liki 2 miljoonaa, vuonna 2018 puoli miljoonaa vähemmän. Trendi voi kuitenkin olla kääntymässä.

"Ei pelkästään kalastonhoitomaksujen, vaan myös erityislupakohteille tarvittavien lupien määrät ovat olleet suurempia", Luonnonvarakeskuksen erityisasiantuntija Ville Vähä kertoo.

Luke kerää tietoa vapaa-ajan kalastuksesta kyselytutkimuksilla kahden vuoden välein. Viime vuoden tiedot valmistuvat lokakuussa.

Juha Harju
Ojaharju pyrkii saamaan saaliiksi eri kalalajien mahdollisimman suuria yksilöitä. Välineet ovat sen mukaiset.

Ilmeinen syy kalastuksen suosion nousulle on koronaviruksen aikaansaamat lieveilmiöt, kuten ulkoiluinnostus, kotimaanmatkailun yleistyminen ja mökinostobuumi. Kalastusharrastuksen suosiolla on kuitenkin kaikki edellytykset jatkua pandemiaa pidempään.

"Kalastus on ollut harrastuksena aiemmin ukkoutuva ja akkautuva laji. Nyt on ollut eri paikoissa esillä se, että nuoretkin ovat innostuneet kalastamaan ja kalastuksesta on tullut trendikästä", Vähä sanoo.

"En oikein itse usko, että kalastuksen suosio tästä kääntyisi laskunkaan. Jos nuoriso siitä innostuu, niin eiköhän se näy myös tulevina vuosina."

Vapaa-ajan kalastajien yleisimmät saaliskalat ovat ahven, hauki ja kuha. Niiden kannat kyllä kestävät kasvaneenkin kalastajamäärän, Vähä uskoo.

"Ahven ja haukihan esiintyvät luonnonvaraisesti ihan koko Suomen alueella ja niiden kannat on varmasti joissain paikoin vajaastikin hyödynnetty. Kuha taas on levinnyt ja runsastunut istutusten kautta. Se näistä varmaan on ongelmallisin."

Kuhiakin kuitenkin riittää kalastettavaksi, varsinkin järvissä. Ojaharjun mukaan ilmaston lämpeneminen voi jopa edistää kuhan leviämistä yhä laajemmille alueille.

Ongelmia kalan riittävyydestä voi sen sijaan tulla suosituilla kalastuspaikoilla, kuten vaikkapa Etelä-Suomen virtavesipaikoilla.

"Kyllähän siellä kalat loppuu, jos kaikki ottaa kalat ylös", Vähä arvioi.

Harrastajapiireissä esiintyykin pyydä ja päästä -kalastusta, jossa saalis vapautetaan elävänä takaisin veteen. Tällöin tärkeää on aiheuttaa kalalle mahdollisimman vähän vahinkoa pyyntitilanteessa, esimerkiksi käyttämällä väkäsettömiä koukkuja.

Osa kalastajista myös valikoi saalista, ja laskee esimerkiksi erityisen pienet ja suuret kalat takaisin veteen. Alimittaisten kalojen kanssa näin tulee lain mukaan toimia aina. Ojaharju kehottaa laskemaan myös erityisen suurikokoiset saalit takaisin.

"Paitsi että ne tuottavat hyvälaatuisia, elinkykyisempiä poikasia, tekee tieto siitä, että vesistössä on isoja kaloja siitä paljon mielenkiintoisemman. Lisäksi isot petokalat, erityisesti hauki verottavat tehokkaasti särkikalakantaa ja ehkäisevät näin vesien rehevöitymistä", hän kertoo.

"Suuret, 5–10 -kiloiset hauet ovat ainoita kaloja, jotka kykenevät syömään lahnoja ja muita lahnakaloja ja verottamaan niiden kantaa."

Juha Harju
Keulapainoinen jigi ui poukkoillen, mikä houkuttelee petokaloja. JIgi on yksi kalastuksen tämän hetken muoti-ilmiöistä.

Suomalainen keskivertokalastaja on todennäköisesti mökkiläinen, joka onkii laiturinnokassa. Nimenomaan onginta ja pilkintä ovat vuodesta toiseen kalastusmenetelmistä suurimpia, kertoo Suomen vapaa-ajankalastajien kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju.

"Aktiivisemmilla harrastajilla on lajissa sitten myös trendejä, uusia juttuja, jotka nousevat suosituksi. Varmaan tällä hetkellä jigikalastus on se juttu", Ojaharju arvioi.

"Samoin kaikuluotaintekniikka kehittyy valtavin harppauksin. Se on varsinkin jigauksessa otettu tosi nopeasti käyttöön."

Kaikuluotainta hyödynnetään Ojaharjun mukaan myös pilkinnässä. Se antaa mahdollisuuden tarkkailla, mitä pilkkireiän alla tapahtuu. Jos kaloja ei näy, voi pilkkijä vaihtaa paikkaa jo ennen poskien jäätymistä. Lisäksi pilkin liikkeiden vaikutuksia kaloihin voi tarkkailla.

Juha Harju
Kaikuluotain paljastaa kalastajalle lisätietoa kalojen liikkeistä ja olinpaikoista.

Jokamiehenoikeuksiin kuuluu oikeus onkimiseen, pilkkimiseen ja silakanlitkaamiseen yhdellä vavalla, jos sitä ei ole alueella erikseen kielletty. Tätä järeämpiä tai useampia ottivehkeitä käytettäessä on maksettava kalastonhoitomaksu, ja joskus myös erillinen kalastuslupa. Alle 18-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat on vapautettu kalastonhoitomaksusta.

Jos kalastusharrastus kiinnostaa, neuvoo Ojaharju kääntymään palvelevan kalastusvälineliikkeen puoleen.

"Ainakin isommista kaupungeista sellaisia vielä löytää. Sieltä saa oikeat välineet ja ohjeet niiden käyttöön. Jos välineitä hankkii marketista, pitäisi siellä olla ainakin sellainen kalastusvälinemyyjä, joka osaa opastaa välineiden oikeaan käyttöön."

Lisäksi voi ottaa yhteyttä johonkin Suomen vapaa-ajankalastajien kalastusseuroista.

"Sieltä löytyy asiantuntevaa neuvoa ja esimerkiksi tietoa kalapaikoista. Meidän nettisivuilta löytyy myös kalastuspaikkakartta. "

Lue lisää

Luonnonsadon korjuu vauhdissa

Helteinen sää kuormittaa lohikaloja, suosi kalareissulla kuhaa ja ahventa

Tutkijat vastaavat: "Turvepeltojen määrä ei selviä viljavuusnäytteistä"

Turvepeltojen määrä ei selviä viljavuusnäytteistä