Perjantain 3.12. lehden jakelussa on häiriöitä. Näköislehti ja verkkosisällöt ovat toistaiseksi vapaasti luettavissa.
Erä

5 000 euroa tuloksellisesta villisikajahdista – Suomen Sikayrittäjät palkitsivat ansioituneita metsästysseuroja

"Afrikkalaisesta sikarutosta on saatu toistaiseksi torjuntavoitto", totesi Muurikkalan metsästysyhdistyksen Jari Husu.
Saara Lavi
Suomen Sikayrittäjien toiminnanjohtaja Ari Berg ojensi Virojoen Metsästäjien edustajalle Jarmo Koskelalle 5 000 euron pääpalkinnon.

Suomen Sikayrittäjät ry ei ole tyytynyt vain korulauseilla kannustamaan metsästäjiä villisikajahtiin afrikkalaisen sikaruton (ASF) torjumiseksi. Viime maanantaina yhdistys järjesti palkitsemistilaisuuden villisikojen metsästyksessä ansioituneille metsästysseuroille Lappeenrannassa.

Tuloksellinen jahti vaatii lukemattomia tunteja muun muassa kyttäyskopissa istumista, maastossa hiipimistä ja houkutteluruokinnasta huolehtimista. Oman aikansa ottavat saaliinkäsittely ja näytteiden toimitukset trikiinin sekä afrikkalaisen sikaruton (ASF) tutkimisen varalta.

Jarmo Koskela Virolahdelta edusti pääpalkinnon, 5 000 euron toiminta-avustusta saanutta Virolahden Metsästysseuraa. Seuran tammi–elokuun villisikasaalis oli valtakunnan suurin.

Koskela muistelee, että vuonna 1979 Virolahdella ammuttiin ensimmäinen villisika. Vuosi 2012 oli käänteentekevä, sen jälkeen villisikakanta alkoi selvästi vahvistua.

"Virolahden riistanhoitoyhdistyksen alueella villisikasaalis on viime vuosina ollut 80–100 villisikaa. Tänä vuonna meidän metsästysseuran jäsenet ovat ampuneet huhtikuun jälkeen yhteensä 34 eläintä."

Sikayrittäjät ovat käyttäneet satoja tuhansia euroja vuoden 2017 jälkeen muun muassa kaadetuista villisioista maksettaviin toiminta-avustuksiin, villisikojen aitauspyynnin kehittämiseen ja metsästysseurojen palkitsemiseen.

"Tämä on kuitenkin pieni satsaus sen rinnalla, jos tauti pääsisi Suomeen. Silloin puhuttaisiin kymmenien miljoonien eurojen vahingoista sekä rajoituksista, joista kärsisivät muutkin kuin sikayrittäjät", sanoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Ari Berg.

"Metsästäjät ovat kiitoksensa ansainneet. Haluamme omalta osaltamme kannustaa heitä jatkamaan villisikakannan ympärivuotista verottamista edelleen", Berg jatkaa.

Virolahden Metsästysseuran metsästäjillä on tiivis noin kymmenen hengen porukka, joka metsästää villisikoja aktiivisesti.

Myös kakkospalkinnon saaneen Muurikkalan metsästysyhdistyksen Jari Husu Miehikkälästä ja kolmannen palkinnon saaneen Rajaseudun Erämiesten Ari Sjöholm Imatralta kertovat, että villisikajahti on myös heidän seuroissaan muutamien aktiivisten metsästäjien käsissä.

Villisikajahti on vaativa metsästysmuoto. Se on kilpajuoksua fiksujen eläinten kanssa, jotka ovat yöaktiivisia ja lepäilevät päivät.

Kaikissa kolmessa metsästysseurassa villisikoja metsästetään kyttäämällä tai hiipimällä. Koirajahti ei tule kyseeseen valtakunnan rajan läheisyyden takia.

Muurikkalan metsästysmaat ovat Miehikkälässä ja Rajaseudun Erämiesten Imatran sekä Lappeenrannan seudulla.

Yötähtäinten ja valonvahvistimien käyttö on poikkeusluvalla sallittu villisikojen metsästyksessä kaakossa. Koskela korostaa, että välineet ovat tärkeä apu jahdissa. "Olisi hyvä, jos metsästysasetusta muutettaisiin niin, että apuvälineiden käyttö sallittaisiin, eikä poikkeuslupaa tarvitsisi hakea joka vuosi uudestaan."

"ASF:stä on saatu toistaiseksi torjuntavoitto. Ilman metsästystä villisikakanta olisi levinnyt ja vahvistunut", sanoo Husu. Luonnonvarakeskuksen julkaiseman kanta-arvion mukaan villisikoja oli arviolta keskimäärin runsaat 3 400 tammikuussa.

Kyttäyskopit ja houkutteluruokinta ovat olennainen osa kyttäysmetsästystä. Husu korostaa, että ravintoa tarjotaan nimenomaan pieniä määriä kerrallaan houkutteeksi.

Sjöholm pohtii, että villisikoja metsästettäisiin kyllä ilman näytteistä maksettavia toiminta-avustuksiakin, mutta avustus ja palkinnot motivoivat entistä enemmän.

Toiminta-avustuksia seurat ovat käyttäneet muun muassa kyttäyskoppien rakentamiseen, riistankäsittelytiloihin ja villisianmetsästyksen kehittämiseen.

Sikayrittäjät palkitsivat myös Rapattilan Riistamiehet, Salonkävijät, Suomen Metsästäjäliiton Kymen piirin, Tervajoen Metsästäjät, Tjusterby Jaktföreningin, Vainikkalan Riistamiehet sekä Villalan ja Lähikylien hirvimiehet.

Saara Lavi
Pääpalkinnon saaneen seuran Jarmo Koskela (vas.) kipusi korkeimmalle. Muurikkalan metsästysyhdistys tuli kakkoseksi ja seuran Jari Husulle (edessä) ojennettiin 2 500 euron toiminta-avustus. Kolmonen oli Rajaseudun Erämiehet, seurasta Ari Sjöholm (oik.) vastaanotti 2 000 euroa.
Lue lisää

Metsästäjät tyrmistyivät pienriistan metsästysrajoituksista uusilla luonnonsuojelualueilla – "Asenteet kääntyvät suojelua vastaan, jos asetus menee sellaisenaan läpi"

Asiantuntija: ASF leviää vääjäämättä länteen, seuraavaksi tulilinjalla Ranska ja Luxemburg

Paikannuspantojen valmistajilta susien havainto- ja varoitusjärjestelmä – susitiedot näkyvät Ultracomin tai Trackerin käyttäjien omissa sovelluksissa

Afrikkalainen sikarutto levisi uuteen osavaltioon Saksassa