Erä

Millaiset ovat olleet ikimuistoisimmat peijaiset? – Metsästysmuseo ja Metsästäjäliitto keräävät muistoja metsästäjien juhlaperinteestä

Kiinnostuksen kohteena ovat muistitiedot, kronikat, puheet, laulut, painetut tai tulostetut ohjelmalehtiset, valokuvat, videot ja äänitteet.
Kimmo Haimi
Millainen oli peijaisten tai vuosijuhlien ohjelma? Pidettiinkö puheita? Juhlittiinko peijaisissa hirvenkaatajia? Esitettiinkö hirvikronikka tai muisteltiinko jahtikautta muulla tavoin?

Peijaiset ovat tärkeä osa suomalaista juhlaperinnettä ja erävuoden kiertoa. Niitä alettiin järjestää metsästysseurojen jäsenille ja maanomistajille 1950-luvulla.

Metsästäjien juhlaperinne on kuitenkin yhtä vanhaa perua kuin metsästyskin. Onnistunut jahti on aina riittänyt juhlan aiheeksi, tiedottaa Suomen Metsästysmuseo.

Museo ja Suomen Metsästäjäliitto ovat päättäneet yhdessä järjestää suomalaisen metsästysjuhlaperinteen muistitiedon keruun. Muistella voi yhtä hyvin vuosikymmenten takaisia hirvipeijaisia, viimevuotisia seuran vuosijuhlia tai pienessä piirissä järjestettyä yksityistä jahtikauden päätösjuhlaa.

Keruu on kaikille metsästäjille ja metsästysseuroille avoin. "Ei tarvitse olla metsästäjä vastatakseen keruuseen, onhan kaikilla peijaisiin ja juhliin osallistuneilla muistonsa", todetaan tiedotteessa.

Keruu kuuluu osana 100 vuotta täyttävän Metsästäjäliiton juhlavuoden tapahtumiin. Kiinnostuksen kohteena ovat muistitiedot, kronikat, puheet, laulut, painetut tai tulostetut ohjelmalehtiset, valokuvat, videot ja äänitteet.

Millainen oli peijaisten tai vuosijuhlien ohjelma? Pidettiinkö puheita? Juhlittiinko peijaisissa hirvenkaatajia? Esitettiinkö hirvikronikka tai muisteltiinko jahtikautta muulla tavoin? Laulettiinko tai näyteltiinkö? Millainen oli ruokatarjoilu? Tanssittiinko?

Oman kortensa kekoon voi kantaa vastaamalla Suomen Metsästysmuseon kotisivuille sijoitetulla vastauslomakkeella, sähköpostilla (pekka.allonen at metsastysmuseo.fi) tai lähettämällä vastauksen postiosoitteeseen Suomen Metsästysmuseo, Tehtaankatu 23 A 11910 Riihimäki. Lisää kuoreen tai sähköpostin aihekenttään ”Peijaiset”.

Vastaus saa olla vapaamuotoinen. Tekstin pituutta ei ole rajoitettu. Sisältö on tärkeää, ei tyyli tai oikeinkirjoitus. Tekstin tulee olla ennen julkaisematon. Merkitse kirjoituksen alkuun taustatietosi: Nimi, ammatti tai oppiarvo, syntymävuosi ja -paikka sekä osoite.

Digitaaliset kuvat voi lähettää erillisellä kuvalomakkeella tai sähköpostilla. Kirjoita lähettämistäsi kuvista lomakkeen vastauskenttään seuraavat tiedot: Kuvausaika ja -paikka, kuvaaja, mitä kuva esittää ja keitä henkilöitä kuvassa on. Lähetettävien kuvien suosituskoko on A4 ja resoluutio 300dpi.

Kuvia, videoita ja äänitteitä voi lähettää myös muistitikulla ja kirjoittaa tiedot erilliselle tekstitiedostolle tai paperille.

Videoista tulee lähettää seuraavia tietoja: Videon nimi, tuotanto, kuvaaja/kuvaajat, kertoja, musiikki, valokuvat, kuvausaika ja -paikka sekä mahdollisuuksien mukaan tiedot videolla esiintyvistä henkilöistä sekä videon ajallinen kesto.

Keruu päättyy 31.12.2021, mutta vastata voi määräajan jälkeenkin. Keruun suojelija on eräneuvos Juha K. Kairikko.

Lue lisää

Valitus valkohäntäpeuran metsästyksestä yötähtäimellä tyssäsi hallinto-oikeuteen – "Tämä oli rauhoittava viesti metsästäjille"

Peuratihentymäalueille myönnetystä poikkeusluvasta valitettiin hallinto-oikeuteen – valituksessa vaaditaan päätöksen kumoamista ja täytäntöönpanon keskeyttämistä

Kun susi hyökkää koiran kimppuun, on metsästäjän päätettävä ampuuko – näin Metsästäjäliitto neuvoo toimimaan tilanteessa

Pallonpuoliskosta riippuen nyt vietetään keskikesää tai keskitalvea – "Talvea on vielä pari kuukautta jäljellä"